Jasu, ja uusi aloitus

[Kaapeli]

Ei se 3V vielä kuolemaksi akuille ole, varsinki jos pienellä virralla purkaa ja ei pääse liian kuumaksi menemään. Toki se jonkin verran kapasiteettia sieltä on voinut pienentää, eli kyllä ne ikääntyy huomattavasti nopeammin jos noin tyhjäksi aina vetää. Uskoisin että ihan normaalisti voi ladata. Toki jos sulla on semmonne laturi millä näkee IR lukemat, niin kannattaa tarkistaa onko ne muuttunu siitä mitä ne on ollu, tai onko isoja eroja muihin vastaaviin verrattuna.

[JasuT]

Latasin akut täyteen, ja kyllä niihin upposi himpan vajaa 2Ah kun storagesta täyteen 2,2Ah akkuja latasi. Laturi kertoo sisäiset vastukset, aika tasaisia oli 7-8mohm välillä, jännitteet pysyi satkun sisällä kaikissa. Sit kokeilin purkaa 70W halogeenilla, samaan tapaan tasaisesti jännitteet pieneni, eli eiköhän noista akuista vielä iloa löytyne. Sittenhän sen vasta näkee kun pääsee kunnolla leikkimään ja kuormittamaan...

Kapasitteeti ei kirjanpidon mukaan vielä näy kärsineen, eikä sisäiset vastukset. Käyttöiästä paha mennä mitään sanomaan että kauanko vielä kestää, kyseessä kuitenkin tarjouksesta haalittuja Turnigyn toiseksihalvimpia. Kymmenkunta lataussykliä noihin on ehtinyt ajaa, eli sen puolesta alkaisi olla vasta käyttökuntoisia...

Ennen seuraavaa Gauin ihmettelyä, pitää vielä laskea välityssuhteet, ja ajatuksen kanssa tutustua noparin asetuksiin. Govi on kiva, kun saa sen vaan pitämään paremmin kierrokset eli seuraamaan muutoksia nopeammin. Pikkasen yrittää harmittaa se että kadotin sen asetukset, enkä löytänyt jysähtäneen läppärin kiintolevyltäkään niitä vaikka muistelin ne sinne imaisseeni. Nuppikierroksina jos kuitenkin yrittäisi pitää järkeviä, eikä turhan kovia, niin ehkä lentoaikaakin siten saisi pitemmäksi muutamasta minuutista. Kun tämä opettelu on kuitenkin vielä aika rauhallista menoa, välillä vähän pientä räimintää mutta nekin vielä 450 kokoisilla...

[JasuT]

Joo. Tuntuu hyvin kyllä potkivan nuo akut, eli ehkä pahimmat skenaariot ei toteutuneet. Laturilla kun purkuohjelmalla tyhjenti, ja sitten latasi täyteen, niin jopa yli nimelliskapasiteetin sinne sähköä meni. No, seurataan kuitenkin käytöstä...

Castle lähti myös toimimaan, kun sai ajatuksen kanssa käytyä asetukset läpi. Kummasti helpottaa kun pienimmäinen on päikkäreillä, ja isommat pulkkamäessä, sopiva hetken hiljaisuus ilman häiriöitä tuotti tulosta. Ja tottakai sitten piti laittaa lapaset takaisin kiinni, ja käydä vähän puuterilunta puhaltelemassa...

Ei tosin kauaa viitsinyt pihalla olla, pakkanen kiristyy koko ajan, äsken talliin lähtiessä oli melkein -13 ja nyt puolta tuntia myöhemmin -14. Mutuen olisi kyllä kiva keli lentää, tyyntä ja lunta sopivasti, vaan kun on pimeää ja kylmää...

Nyt tuokin taas toimii, ilman tärinöitä ja vägäämisiä, govi pitää ainakin pikaisella kokeilulla kierrokset paremmin alueella kun pikkasen erilaisella säädöllä kokeilin eli governor gain low->medium. Aikanaan tuonkin toiminnan sitten tietää, kun vähän taas lämpenee...

[JasuT]

Lisää testiajoa vähän vajaina käyneisiin akkuihin, verrokkina paremmin kohdeltu akkupari. Ei tällä tavalla lentäen saanut oikeastaan minkäänlaista eroa esille. Tuskin siis meni pilalle. Mitä nyt ihan loppuvaiheen hyytyminen saattoi tapahtua hieman hätäisemmin, tai sitten sitä vaan oli enempi varuillaan... Eka akullinen "varmuuden vuoksi" holdilla alas, kivasti on inertiaa aika paljon reilummin mitä nelipuolikkaissa...

Säädötkin taisi sattua Hurricanelle ainakin sinne suunnalle, mitä nyt pyrstö on sen verta rauhallinen että sinne pitää saada lisää liikettä. Mutta se on onneksi helppoa, ja nyt kun rauhassa selvitteli mistä sitä pitää säätää. On "hieman" erilainen tuo Spectrumin logiikka Flyskyn tapaan verrattuna... Ei vaan viitsinyt näppejään palelluttaa yhtään enempää, otetaan sitten joskus testiä tuon kanssa, enempien akkujen kanssa...

Parit akulliset siis kävin leijuttelemassa, reilu kuus minuuttia kumpikin kesti. Ihan loistava keli, aivan tyyntä, eikä hämäryys vielä liiemmin häirinnyt kun huomiokeltaisella maalatut lavat näkyi paremmin kuin hyvin...

Govi lähti toimimaan kuin ajatus, ei pahasti korkeus edes ehti muuttua vaikka vaihtaa nuppiin kierroksia, ihan kokeeksi tälläsin eri kierroslukutoiveita eri lentotiloille. Aiemmilla asetuksilla kierroksia laskiessa kesti yllättävän kauan että ehti saada "vedon päälle", jolloin korkeus pahimmillaan putosi paljon. Nyt tosiaan pysyi leijuttaessa paikallaan, nosti tai laski kierrokset, ja jos otti vähän vauhdikkaammin korkeutta pois ja sitten takaisin toivetta ylöspäin niin moottorin ääni hetkeksi muuttui kertomaan että kuormaa on, mutta korvaan ei kierrosluku pahemmin heilahtanut...

Tulis nyt se kesä. Viitsisi paremmin olla pihalla ja pitempiä aikoja. Vaan seuraavaksi kyllä jatketaan pienemmällä, tuo iso rotisko kun on nyt lentokelpoiseksi todistettu... Niin, ja hieman meni tehokasta lentoaikaa siihen kun piti tottakai käydä ensin tutkimassa kentän tilanne. Viimekertaiset jäljetkin näkyi vielä hangessa, siispä sinne vaan sekaan. Ja heti kun lievä alamäki tasoittui, niin siihen tuo Lantikanpätkä seisahtui... Paikaltaan ei sitten eteen, eikä taaksepäin, kaikki renkaat suttaa joutavaa. Kerran aiemminkin on tuommoinen tullut koettua, tosin takaveto -pakettiautolla, pakkasi alle kiilaten sopivasti lunta siten että ei renkaat enää maahan osuneet... Onneksi oli lapio mukana, melkein tunti meni että pääsi takaisin tielle, siitä viidentoista metrin päästä... Luultavasti "mutarenkailla" olisi edennyt paremmin mitä noilla katurenkailla, lamellien välit heti lumesta tukossa, "mutiaisissa" kun olisi semmoisia peukalon vahvuisia uria kapeiden palojen välissä...

[JasuT]

Perän käyttäytymisestä
Jos heiluu sivusuunnassa "vägää "niin Gain säätöö
Jos taas heiluu ylös/alas niin lisää kierroksia.

Ylös-alas heiluminen jäi tosiaan kokonaan pois, kun lisäsi kierroksia. Eikä ollut isosta muutoksesta kiinni...

Sitten kun lisäsi vielä lisää, niin välillä perä lähti vägäämään. Asettui kun pudotti kierrokset. muuten kyllä oli aika paljon parempi tuossa tuulessakin lentää, isommilla kierroksilla, taidanpa siis lyhentää ne hitusen ylipitkät lapaset peräpuolelta lähemmäksi vakiomittaa...

Tanko-Allua kävin riivaamassa, semmoista 3-4m/s tuulta mittarin mukaan, välillä melkein tyyntä ja sitten taas tuulta mutta onneksi ilman puuskia. Kuusi akullista pörräsin, vähän silläkin mielellä että testataan akkujen eroja, mukana pari alkukesästä ostettua, ja sitten neljä uudempaa joista kahta käytin kolmen voltin kennojännitteissä. Ihan samaan tapaan ne kaikki toimi, eli lienevät kuitenkin kunnossa...

Eikä ollut kuin pari semmoista tilannetta, joiden jälkeen vaihdellaan kalsareita. kesken kahdeksikon meinasin kipata kertaalleen nurinkin, vissiin jotain oppinut kun nyt oli etäisyyttä maankuoreen että ehti pelastaa tilanteen... Ja kerran katosi orientaatio hetkeksi aivan täysin, kun epähuomiossa ajoin auringon edestä joka yllättäen kurkisti pilven takaa. Semmoinen kiva sokea hetki, ja kopukka etenee kuitenkin, hetki meni hakiessa että missäs se on ja mitenkäpäin...

Jos tämä kevät ei pian etene niin kaipa se pitää jotain huppua käsien suojaksi kehitellä...

[JasuT]

Takalapaset lyhennetty vakiopituuteen, hitusen leveämmät on mitä vakiot. Epämääräinen käytös katosi, kuten myös repivän aggressiivinen pirotus. Hitusen sai siirtää peräservoa, että suostui pysymään tikkuun koskemattam niin hyvin kuin se on mahdollista halpis-gyrolla tämän kokoisessa...

Pari akullista, ekassa vähän säätämistä alkuun, jälkimmäinen pelkkää lennätystä, kevyessä tuulessa pikkupuuskien seassa, ihan rentouttavaa oli. Mitä nyt kertaalleen meinasi karata, sopiva yhdistelmä yliyrittämistä, puuskaa, matalaa lentokorkeutta ja tilarajoitetta... Silti ilman vaurioita, hassua huomata että ehtii ajatella vasta kun tilanne on jo ohi, että "mitä hittoa tuossa äsken tapahtui". Voiko tuosta päätellä että alkaa tikkuihin tulla liikettä ajattelematta...

On tälle vuodelle ehtinyt tulla jo jokunen lentokin, 17 akullista tanko-Alignilla, 12 "pirunkpurkillisella" joista vain yksi kaksilapaisella nupilla ja näkyy Hurricanekin lentäneen 8 akullisen verran. Eikä enää tuuli sillai pelota mitä vielä loppukesästä saati syksystä...

Tässä kun itelleen hehkuttaa osaamistaan, se yleensä merkinnee sitä että kohta on lentoaluetta jälleen kuidutettu...

[JasuT]

Pari viikkoa lentämättä, muuta kuin Bladella muutama akullinen sisällä, ja kummasti tuntui taas etäiseltä ote T-rexiin... Siitä huolimatta, kolme akullista kävin tyhjentämässä tuulenpuuskista huolimatta, eikä kuitenkaan tullut korjattavaa. Eka akullinen oli kyllä tuntuman hakemista, toisella alkoi taas tuntumaan tutummalta, kolmannella saikin taas sen tunteen että jotakin osaa...

Keli oli kyllä kohdallaan, auringonlaskun aikaan, tuuli vähäistä pikku puuskia lukuunottamatta, muutama sentti höttölunta ohuen jäätyneen kuoren päällä. Ei kestänyt kävellä, mutta T-rex ei mennyt nätisti laskeutumalla siitä läpi. On kyllä käynyt mielessä, että mitenkä mahtaisi toimia leveämmät laskutelineet, semmoset suksien tapaiset, vai sekottaisiko liiaksi virtauksia? Hienolta näytti sekin, kun aurinko oli jo painumaisillaan metsänreunan taakse, mutta vähän ylempänä oli hyvä linja valolla niin valaisi tosi komeasti lapojen alapuolen sekä kaikki kiiltävät, näytti yhtenäiseltä kiekolta pikemminkin lapojen kohdalla...

Äkkiä kyllä viileni kun aurinko painui piiloon, muutama pakkasaste vaihtui pikaseen kymmeneen asteeseen. Sopivasti siinä sähköt loppuikin, kauaa ei kamaa pakannut kantokuntoon (salkku minne ohjain, akut lipopussissa sekä jokunen työkalu), kun ei tämmöiseen pikkulentohetkeen viitsinyt Lantikkaa käynnistellä. Kävellen tuohon lentotoimialueelle on tuskin kahta sataa metriä, taitaa vieläpä nopeammin kävellä tuohon kuin autolla pyöräyttää...

Kolmannella akulla tuli leijuteltua jopa nenä itseen päin, siitäkin tuntui alkavan selviämään ilman isompaa paniikkia. Muutaman kerran onnistui jo kohtuullisesti hitaampi piro, saattoi jo kestää sekunnin pintaan tai jopa ylikin kierroksen kesto, eikä isommin tarvinnut korkeutta tai paikkaa ihmetellä pyöräytyksen jälkeen. Nenä vasemmalle pyörii luonnostaankin hitaammin, taitaa alle puolen sekunnin pyörähtää kierroksen, oikealle onkin sitten reilusti enemmän vauhtia vaan sinnekin suuntaan sai muutaman pyöräytyksen tehtyä hitaasti. Samaten hidasta taivaslentoa tuli vähän ajettua, loppua kohden alkoi orientaatio välillä katoamaan, ehkä johtui tuosta pikku tauosta ja loppua kohti väsymisestä..?

Houkutti kyllä ottaa Hurricanekin mukaan, mutta jätin ottamatta. Ehkä huomenna, jos tuulet pysyy maltillisena ja lämmöt lähestyy nollaa kuten vielä näyttää arvaus olevan. Kaipa sitä voi lentotaukoja välillä pitää muun kaluston kunnostuksen ohessa, lumihuutajaa pitäisi vähän hitsata ja sitten kasata takaisin käyttökuntoon. Siinähän sitä voi ropata kun odottelee elektroonien valumista akkuihin...

[JasuT]

Ihan ei pitänyt sääarvaus paikkaansa, mutta kun kerran akkuja latasin, niin pitihän ne käydä tyhjentämässä. Laturilla purkaminen ei tuntunut mielekkäältä, siispä Hurricanen kanssa pihalle... Kuusi akkua sähköistetty, eli kolme akullista lentoon...

Ihan oli oikea valinta tuohon tuuleen, varmasti 450 kokoinen puoltoista kiloa kevyempänä olisi hienosti ottanut ohjauskomentoja tuulesta minun sijaan. Hurricane taas pysyi vakaasti missä halusinkin, mitä nyt ensimmäinen lentoonlähtö meinasi päättyä silppuun. Meinasin samaan tapaan mitä T-rexillä, eli hangen kuorelta liikkeelle, melkein heti spoolatessa kaivautui toinen jalas hangesta läpi ja hienosti läpyttimet hieroo lunta. Onneksi ei ollut kierroksia ehtinyt kerätä just mitään, holdilla sai pelastattua. Nopea silmäily, ja ehjältä näytti, siispä vähän polulta ja polun vierestä tampaten sai riittävän alustan lentoonlähtöä ajatellen...

Hyvin tuo kyllä tottelee, pienempiin verrattuna, on toki painoa kaikessa, lavoissa enempi pituutta ja leveyttä, hyrrävoimaa ihan toisella tavalla mitä pienemmissä. Käyttäytyykin rauhallisesti, ainakin näillä säädöillä mitkä nyt on, ja tikkua laitaa kohti käyttäessä tapahtuu kyllä äkkiä ja paljon asioitakin eli ainakin jonkinlaisiin pelastuksiin piisaa liikeratoja...

Vähän taas totuttelua ekalla akullisella, sitten kevyttä pirottelua ja välillä vähän taivaalla, oikeastaan ihan leppoisaa menoa tuulesta huolimatta. Mitä nyt vesi lentää silmistä, ne kun ei ole vielä tottuneet hitusen entistä pienempiin laseihin, herkemmässä on valuminen näillä. Vähän toki helpottaa lähelle näkemistä, kun vähennettiin alareunasta lukemia, kauko-osuuden pysyessä melkein entisellään. Helpottaa hieman ruuvaamista kun ei tarvitse aina hakea siihen suppealle lähialueelle missä vielä toistaiseksi näkee ilman laseja...

Yhtäkään lentoa en saanut riittämään ajastimen 7½ minuuttiin asti, mihin aikaisemmin riitti. Vajaa minuutti jäi joka lento vajaaksi, kun jännitevahdit alkoi vinkumaan. Kaikkiin akkuihin jäi tuolloin 3,70-3,74 voltin jännitteet joka kennoon, ja kun lähelle samaa lentoaikaa pääsi niin taitaa nuo kaikki olla vielä ihan hyvässä kunnossa. Yhdessä parissa puolisen vuotta enempi ikää, ja syklejä sitä kautta enemmän, uudemmasta nelikosta kaksi kävi aika vähillä jännitteillä mutta hiljalleen alkaa uskoa että siitä selvittiin ilman vaurioita. Akut on niitä "paljon kehuttuja" sinisiä Turnigyjä, joista kyllä huomaa pienemmilläkin sen että virrananto hiipuu oikeastaan koko akullisen ajan, Hurricanessa vielä paremmin kun sitä virtaa otetaan vähän toiseen tapaan ulos. Vielä ovat olleet ihan hyviä tähän vaiheeseen, katsotaan kokeeksi sitten jotain muita kun uusimisen aika lähestyy. Nyt on tilanteeseen sopiva määrä akkuja, riittää hyvin tuo kolme akullista putkeen, nelipuolikkailla saa useamman akullisen ajettua mutta kyllä se paras terä vielä toistaiseksi karkaa viimeistään neljännellä, tauko tuohon väliin niin ihmeesti taas tarkkaavaisuus on palannut...

Saas nähdä miten tässä kevään mittaan kehittyy, kevätleiri houkuttaa ja ainakaan vielä ei näy isompia esteitä sinne lähtemiseen. Kaipa sitä voisi pari isompaa vintiötä  ottaa matkaan, viettää toisenlaista viikonloppua heidän kanssa, mutta sitä tosiaan pitää katsoa sitten kevväämmällä...

[JasuT]

Lähipäivien myräkän keskelle sattui lähes tyyni päivä väliin. Siispä akkuja lataillen ja kentälle...

Mukaan otin Allun ja varalle kolmilapa-HK:n jolle tulikin heti tuoreeltaan käyttöä. Allu käyttäytyi alkuun kuten pitää, sitten alkoi tuntua perän hallinnassa jotakin outoa. Välillä ohjautui kuten pitää, välillä jäi ikäänkuin jumiin ohjauskomennot. Aika jännä laskeutua tuommoisella missä on perällä satunnaismuuttujaa mukana, vaan siitä huolimatta sain pysymään vanerilevyllä ettei pehmeään märkään hankeen tarvinnut pudottaa. Siinä lavat seis kun käänteli tikkua, kuului välillä vähän jänniä ääniä servolta. Ohjasi kyllä, mutta vähän nahkean näköisesti, joten sähköt pois ja ihmettelyä. Näytti toinen lavanpidin siirtyneen ulospäin, joten sen lennot oli sitten tällä kertaa siinä...

Akku Allusta HK:n kyytiin, ja jatkamaan tyhjennystä. On se FBL -kopukka kuitenkin aika erilainen tankoseen verrattuna, se akunpuolikas meni ihan ihmetellessä, parin seuraavan aikana alkoi jo päästä vähän jyvälle. Pari seuraavaa, alkoi taas muistua miten tätä lennetään, vaan ei se mielikuva vieläkään itselle mukavasta päässyt syntymään. Onhan tuo vakaa, pieni tuuli lähinnä siirtää eikä kallista miten tankosta, perä pysyy kuin liimattuna jne. Mutta vähän semmonen etäinen, vaikka on toisessa asetuksessa täydet liikkeet ilman expoja, niin silti etäinen tuntuma vaikka äkkiherkkyyttä löytyykin. Rajoitetumpi kiva lasketuessa yms kun on pienempää liikettä ja expojakin mukana että löytyy liikettä tarpeeksi kun vaan tikkua vääntää tarpeeksi... Tällä on kyllä luvattoman paljon helpompi hitaamminkin pyörittää ittensä ympäri, kun asento pysyy pyydettynä, tankosen kanssa pitää olla enempi mukana etenkin hitaammin pyörittäessä...

Piti tottakai sitten tutkia mitä siitä tankosen perästä löytyy, ja liimauksista huolimatta oli toisen lavanpitimen ruuvi lähtenyt kiertymään auki. Luulin toki ensin että olisi laakeri hirttänyt kiinni, mutta jouhevasti pyöri kaikki laakerit. Vähän huonosti halusi pyöriä sen auenneen puolen ruuvi, näytti kierre ottaneen itteensä siinä löysällä ollessaan, laitoin sitten uudet osakierreruuvit kumpaankin tilalle. Ja tottakai pientä koelentoa sitten takapihalla, ilman canopyä kun ne jäi yläkertaan, on vähän hankalampi hahmottaa paljaaltaan lentäessä mutta ihan tarpeeksi hyvin sai testattua että seuraavaksi voi taas ottaa tuon ulkoilutukseen...

Onhan se isompi helpompi havaittava kauempaa, kyllä sitä kokoa jäi tässä pyöritellessä kaipaamaan, mutta vähemmän on akkujen kanssa puljaamista näiden pienempien kanssa. Ja vähän reteemmin uskaltaa lentää, kun näihin on varaosia kotona eikä varmasti tapahdu niin kauheita mitä kolminkertaisella painolla voisi saada aikaan.

Ja jännästi taas viikko lentämättä tuntuu sille ettei mitään osaa. Ei vaan menneiden päivien tuuliin edes halunnut lähteä kokeilemaan, kun väliin tuntui ettei pysy kävellenkään pystyssä puhurissa...