Hieman sadepäiville ohjelmaa...

Kaivoin pari nitrokonetta esiin, ja hetken taistelun jälkeen katokseen savustusta. OS max 10 oli pitkästä aikaa käynnissä, taitaa olla viettänyt jo 30 vuotta hiljaiseloa, sujuvasti öljyttynä vaan taisi ainakin kaasariin jäädä hieman risiiniöljyn jäämiä kun piti ensin pari vuorokautta liotella ATF:n avulla luistia liikkeelle. Vaan sen jälkeen lähti kyllä aika kivuttomasti pörisemään, liian isolla 8-6" rupelilla ei oikein jaksanut kiertää vaan hitusen pienellä 6-4" taas kiertää senkin edestä... Josko seitentuumanen rupeli olisi tuolle sopivin..?
Enemmän tosin houkutti tuo Hinterbergerin tekele, HP VT.21 eli pyörivällä luistiventtiilillä varustettu kolme-puolikas nelitahtikone. Ihanan hiljainen, ei paljoa harjattomasta sähkökoneesta äänen taso eroa, eikä savuta just ollenkaan samalla polttoaineella millä tuota OSsia pyöritin. Vanhaa on polttoaine kyllä, sen 30 vuotta olleet astiassa (olevinaan tiiviit, mutta kyllähän muovin läpi jotain aina haihtuu) eli noinkohan on sitä aikanaan seassa ollutta nitroa lähellekään 10% jäljellä, öljyä ainakin on tarpeeksi kun sitä oli 16% sekaan laitettu. ja jos metanolia on haihtunut niin seokset voi olla ihan mitä tahansa...
Eivät pahalle haisseet, pikemminkin päinvastoin. Nitron ja rissan käry on kuitenkin miellyttävää mopojen "kaksitahtiparfyymiin" verrattuna. Eikä tuo nelitahtikone juurikaan paikkoja sotke, kaksitahtisen sotku on taas semmoista mitä ei kaipaisi. Mitähän miä sit noillakaan teen, ehkä niille jotain käyttöä keksii, tai sitten ei...

Paranihan kelit ainakin hetkeksi. Nyt tosin näkyy taivaanrannassa jo mustanpuhuvaa pilveä, mut nätissä aurinkoisessa kelissä pääsi pari akullista testaamaan. Niin mitä? Pikku päivitystä lähemmäksi nykyaikaa, eli DX7->DX9 muutos. On tuossa aika reilusti enemmän kaikkea, oikeastaan viikko mennyt opiskellessa joutilaina hetkinä (aika lyhyitä välillä, "hieman" aktiivista on jälkikasvu) ja kyllähän tuosta löytyy vaikka ja mitä. Mutta perussäädöt löytyi aika helposti, kun pääsi juoneen kiinni, vain vähän jäi hienosäädeltävää lentojen yhteyteen, ja jäi sitä vielä noiden parin akullisenkin jälkeen tehtäväksi...
Kaikenlaisia ylläreitä sitten sopii mukaan, tottakai. Semmonen oli mennyt aivan ohi silmien, että tuoreempi Rektumi ei juttele enää DSM2 -vastareiden kanssa. Ja tottakai semmonen Orangen ysikanavainen oli stretsi-Hurricanessa, ja kun ei lähtenyt millään opein bindaantumaan niin googlella löytyi syy eli tuo epäyhteensopivuus vanhempien kanssa. Onneksi ei ihan tuohon kaatunut harrastus, vaan otettiin laatikosta uutta DSMX vastaria peliin. Ja hetken päästä toinen... Orangen vastarilla tuli satunnaisia nykäyksiä servoille, ja range testissä katosi yhteys reilussa viidessä metrissä alennetulla teholla. Ja ihan sama oliko moottori pyörimässä vai ei, vai oliko edes noparilla sähköjä, sama tulos aina. Sitten oletettavasti aidompi Rektum kyytiin, ja nyt lähti yhteydet pelaamaan häiriöttä... Tuo Orange pitää kyllä tutkia, häiriöityykö myös ilman satelliittia, jäi sinä tohinassa kokeilematta...
Aika kivasti käteen sopivalta tuntuu, ja lisätyt vivut löytyi miettimättä. Nyt saa neljännenkin lentotilan käyttöön, ja ihan oma kolmiportainen D/R-kytkin myös, ja potikalla haettua gainin sopivaksi jne. Kanaviakin kun nyt on sitten yhdeksän, niin saa sitten käyttöön Brainin kaikki ominaisuudetkin, ja vielä jää skaalakopulle laskeutumisvaloa varten kanava käyttöön...
Psykologia on sit hauskaa, jotenkin tuo Hurricane tuntui luontevammalta nyt kuin aiemmin DX7:n kanssa. Jostakin se tunnetila tulee, yhtään ei osaa analysoida mistä...