Eihän nämä vielä näihin lopu, lisää vaan tekeentyy...
Tämmöinen tuli rakenneltua testipenkiksi, jotta pääsi tutustumaan Spartanin FBL-purnukkaan. Oli kyllä kivan helppo laittaa asetukset kuntoon, omalla pikkusella ohjelmointipurkillaan, paljon pystyy säätämään, enemmän mitä itse tarvitsenkaan, eikä tarvi tietokonetta koko ohjelmointiin ollenkaan...
Soveliaita nuppiservoja ei ollut joutilaina kuin yksittäisiä, joten nupille meni metallirattaiset analogiservot. Joo, väljää jo uutena, laakerointi kun on suoraan muovikuoriin. Tekee kivan "vapaaliikkeen", lapakulmat pystyy omia aikojaan säätymään pari-kolme astetta, ja se tekee kivan ilmiön eli saattaa keksiä ihan itsekseen että "nyt mennään", joko ylös- tai alaspäin... Muuten kyllä ihan toimivat ainakin leijutteluun. Spartanissa ei tarvinnut kuin vähän hienosäätää liikeratoja sekä gaineja, muuten oli kerrasta selkeä. Ja on aika vakaan oloinen ilman isompia säätelyjäkään, aiemmat kivat kokemukset kun oli Spartanin Quarkista joka on stresti-Hurricanessa, niin helposti uskalsi nämä lunastaa...
Ihan ei nuo servot suoraan asettuneet kivaan asemaan, vähän piti veistellä sovituskikkareita väliin. Vaan just tuommosta varten pikkunen jyrsin tulikin haalittua, siinäkin kätevästi katoaa ympäröivä maailma kun yrittää pitää mielessä minnepäin oltiin kampea veivaamassa, ja monesko kierros olikaan jo menty. Aika helppo sutta synnyttää, vaan eiköhän tuotakin opi hissuksiin taas käyttämään. Tai sitten ostaa kiinalaisilta numeeriset näyttöpaneelit, niiden kanssa ei tarvitse muistaa kuin kumpaanko suuntaan oli oikea suunta...
Ei ehkä ihan paras keli ollut lentämiselle, vaan vakautta ajatellen koelentokeli kylläkin. Enempi ja vähempi tuulta suunnan vaihdellessa, räntäsadetta ja siinä nollan pinnassa lämmöt. Säätämisen kanssa saisi tuo vesi-räntä-lumi olla poissa, ei oikein ruuduista meinaa nähdä kun on vettä pisaroina pinnassa...