Maskussa tuli tänään vierailtua noin 13:00 - 17:30 ja jumaleisson mikä paikka!
Fasiliteetit on kyllä aivan viimeisen päälle tähän toimintaa, kentällä hyvät lentosektorit joka suuntaan, sisätiloissa lämmintä ja makkarat tirisi taukoamatta.
Tuulta oli enemmän mihin olin tottunut, mutta yllättävän nopeasti sen kanssa pääsi sinuiksi. Kopterit totteli loogisesti liikkeitä, mutta myötätuuleen mennään vaan "vähän" lujempaa. Sen verran paljon oli lääniä, että välillä takaa kuuluneet "tuo jo lähemmäs" kehoitteet olivat ihan tarpeellisia, tuntui että joka suuntaan oli esteetöntä ilmatilaa kilometritolkulla, vaikka itse lentoalue onkin rajattu ojilla.
Tuo tilan tunne toi uskomattoman paljon lisää itsevarmuutta ja rentoutta lentämiseen. Oli oikeasti mukava päivä ja nautin täysillä joka akullisesta. Ehdottomasti paras setti mitä olen päässyt tähän asti vetämään. Molempiin koptereihin löytyi myös sopivat gainit perään päivän aikana, joten nyt vaan kovaa lentoa ja lisää treeniä!
Ne legendat muuten pitää paikkaansa, että Maskussa leijutetaan vain invertedinä:
Ja kopterin koosta riippumatta laskeutumiset ovat rotaatioita:
Helkutti mitä lentoja tuolla näki ja oikeasti koko päivän oli kyllä leppoisa/hauska ilmapiiri. Niinhän meillä kotipuolessakin, mutta tällainen kermaperse osasi kyllä arvostaa lämmintä mökkiä, jolloin omakin mieliala pysyi kokoajan korkealla.
Porukkaa oli paikalla kiitettävästi ja siitä huolimatta kaikki sai lentoaikaa erittäin sopuisasti ja varmasti tarpeekseen.
Tässä kuvassa noin puolet jengistä läsnä:
Vastaanotto oli lämpimämpi kuin Turkin basaarilla. Fiksuja miehiä (ja naisia) kaikki, heti tuli sen verran vittuilua, että tunsi olonsa kotoisaksi.
Erityisen lämpimät kiitokset Minnalle mankkapussista, makkarasta ja kahvista!
I'll be back!Kiitos myös kehuista, ainahan se lämmittää mieltä, että ainakin jonkun mielestä on tullut jo jotain opittuakin. Ja pakko se on ruveta uskomaan, että näköjään lähes yhtä tärkeitä on ne simutunnit, kuin lennetyt ja torpatut akut. Rento fiilis kun on alla, niin uskaltaa kokeillakin niitä juttuja, mitkä simussa tuntuu onnistuvan.
Mutta ei tässä parane leijua, on vielä niin pitkä matka, että pääsisi samalle tasolle Maskulaisten kanssa lentotaitojen suhteen, mutta onko tuolla edes väliä. Pääasia että homma on mukavaa, turvallista ja kaikilla on hauskaa. Vielä kerran kiitokset paikalla olleille ja submanille olalle taputukset, eiköhän se Trex ensi kerralla saada jo kunnolla ilmaan, ainakaan paikallisesta ammattitaidosta se ei varmasti jää kiinni!
Ps. käykää muutkin tuolla lentämässä, jos vierailette näillä seuduilla, ette tule pettymään.