Sateisessa ja kylmässä kesässä on sellainen hyvä puoli että ehtii puuhastelemaan erilaisia rakennusprojekteja. Oma projektini on saanut alkusysäystä lähinnä monokoptereista (tunnetaan myös "moottoroituina vaahteransiemeninä", ks.
). Pitkin talvea on tullut hiljalleen kehitettyä ajatusta, hankittua komponentteja ja ohjelmoitua ja nyt on saanut lopulta aikaan jotain rakennepuolellakin
Siinä missä monokopterissa on yksi lapa, tässä on kaksi kiinteää, sopivaan asetuskulmaan asennettua lapaa ja näihin kiinnitettyä tarvittavan väännön antavaa potkuria symmetrisesti. Tällaisen vapaasti pääjäyhyysakselinsa ympäri pyörivän roottorin pitäisi olla stabiili hyrrän tapaan, nutaatio- ja presessioliikettä toki tapahtuu. Eli näin voisi jo toteuttaa vapaasti lentävän roottorin.
Jotta vehjettä voisi ohjatakin, roottorin keskiöön on tarkoitus asettaa lavan suuntaan nähden kohtisuora "stabbaritanko" ja tämän päihin ohjauslavat. Ohjauslapojen kulmaa muutetaan syklisesti servolla roottorin pyörimiskulman mukaan; Jos esimerkiksi halutaan kallistaa roottoria itään ja roottori pyörii ylhäältä katsoen myötäpäivään, kallistaa servo tankoa siten, että pohjoisessa olevan ohjauslavan kulma on negatiivinen, ts. se vetää alaspäin. Samalla etelässä oleva ohjauslapa on positiivisella kulmalla ja se vetää ylöspäin. Lavan pyörittyä 180 astetta servo kääntää tankoa siten että sama ilmiö toistuu, servo siis kallistaa tankoa sinimuotoisesti roottorin pyörmisnopeuden taajuudella. Tästä voimaparista syntyy momentti, jonka vaikutuspiste siirtyy pyörivällä roottorilla 90 astetta myötäpäivään, eli roottori kallistuu itään.
Syklinen servon ohjaus on tarkoitus toteuttaa tässä nanoWiillä, johon on liitetty magneettikompassi (HK:n HMC5883L -kopio). NanoWiille on jo tullut ohjelmoitua tarvittava ohjelma, joka toimii ainakin staattisessa tilanteessa kääntäen sauvan poikkeutuksen suuruuden määräämällä amplitudilla ja kompassin ja sauvan määräämään suuntaan.
Iso kysymysmerkki on, ovatko kompassi, väylä, ohjauslogiikka ja servo riittävän nopeita syklisen ohjauksen toimimiseen. Todennäköisesti ainakin jonkinlaista, kierrosluvun mukana kasvavaa viivettä on odotettavissa, ja ohjaus itään kallistaisikin roottoria esim. kaakkoon. Proton pyörimisnopeus lienee kuitenkin melko pieni ja tarkoitus on käyttää mahdollisimman nopeita digiservoja. Lisäksi ohjelmassa on yritetty nopeuttaa laskutoimituksia, esimerkiksi neliöjuuren arvo iteroidaan kokonaisluvuilla. Todellisuus paljastuu sitten koeajossa kuitenkin.
Teknisiä tietoja: Kärkiväli noin 1200mm. Lavat on tehty kahdesta perussiivestä, jotka on yhdistetty toisiinsa keskellä kolmella mäntysalolla. Keskisalko jatkuu lähes lavan kärjestä kärkeen, kaksi muuta salkoa menevät toisen lavan etureunaa pitkin sen kärkeen jatkuen toisesta päästään toisen lavan puoliväliin. Etureunan päällä on torsiopinta 1mm balsalevystä ja takareunoissa on balsainen jättöreunarima. Lavan kärjissä on 3mm balsalevypäädyt Moottorit ovat Scorpionin 1060 kV-myllyjä, potkurit 8". Molempien moottorien podissa on oma 10A nopari ja 450 tai 800 mAh 3S lipopaketti. Lentopaino lienee 200-300g.
Liitteenä kuva romuista, lapa altapäin. Tarkoitus on lisätä lentoonlähtöä ja laskua varten esimerkiksi pystytanko roottorin keskelle, jonka varassa laitetta voi pitää startissa ja joka ensimmäisenä tulisi maahan.