Kivikossa eilen....
Kun Tohtori R kyseli sinne menijöitä ja vasta hieman myöhään kymsyksen bongasin täältä, niin päätin lähteä.
Olin jo pitkin päivää miettinyt, jos menis katsomaan, miltä Sipoon, Talosaaren kentällä näyttäisi.
Kun pääsin Kivikkoon, niin olin siellä yksin. Ajoin tien päähän, missä Jerkku ja Tohtori keväällä lennättivät. Siellä oli kuitenkin yksi rekan perävaunu, joten palasin hieman takaisin ja kokeilin 450:aa paikassa, jossa tämän vuoden ekan kuussatkun leijutuksen tein, Tohtorin ja jkkmobile:n ollessa paikalla.
Aurinko paistoi takavasemmalta, joka ei häirinnyt, mutta takaalta tuuli melkoisen kovaa. Tuuli paljon enemmän, mitä Vantaan lentoaseman tiedot näyttivät ko. hetkellä.
Otin 450:n ilmaan, leijuntaan ja tein nousu/laskeutumisharjoituksia sekä leijuntaa eri korkeuksilla perä/kylki itseeni päin. Kopu tuntui olevan säädöissä.
Kyllä myötätuuleen kopu melko ylhäällä pysyi kivasti paikoillaan, mutta alle neljän metrin korkeudella pomppi kuin mikäkin. Laskeutumiset menivät sentään nappiin.
(Huom: neljä leijutusta takana tänä vuonna ko. kopulla ja pari kuussatkulla).
Toinen akku kiinni ja kopu about 10 metrin korkeudella tai ehkä ylikin ja tuuli halusi viedä mun kopteria taaksepäin (nokka itseeni ja tuulta vasten) ja laitoin nokan alaspäin ja hanaa. No, kiltisti se tuli luokseni ja siitä vuoden eka taivaslennätys alkoi. Mulla kun on liian rauhallinen kaasukäyrä idle1:ssä, mutta ääripäissä noin 100%.
Olin enemmän kuin tyytyväinen, sillä tuuli jatkuvasti puuskittaisesti (ehkä välillä vaan 5m/s, mutta huipussaan noin 9-10m/s., ehkä ylikin)
Kopu alas ja akun vaihto kolmanteen (11 akkuu oli mukana) ja kuussatku ja neljä siihen auton takakontissa.
Kolmas akku kii ja kopu ilmaan. Lennätystä ja mukavaa oli vaikka jännittikin. Välillä myös leijuttelin ja puuskissakin alkoi pysymään melko mukavasti lähes paikoillaan. Parhaiten pysyi paikallaan kylki itseeni päin, tuulenpuuskista huolimatta.
Sit tuli mieleen, olinko unohtanut laittaa mankan ajastimen päälle, sillä tuntui, että viis minsaa olis jo mennyt. Kopu alas idle1 päällä, nopea tsekkaus mankkaan ja 33 sekkaa oli lentoaikaa viel' jäljellä. Kun katsoin kopuun (sen perä oli itseäni vasten, noin viiden metrin päässä itsestäni), niin jo oli kopu haluamassa tuulen puuskan vaikutuksesta lähteä taivaalle, nokka alhaalla/perä ylhäällä. Yritin nostaa sen hallitusti ylös, mutta tuuli vei voiton.
Ehkä tein liian rajut korjausliikkeet, sillä kopuhan oli vielä melkein maassa.
Kopu kallistuikin yht'äkkiä vasemmalle. Silloin oli jos korjausliikkeet myöhässä ja lavat halusivat maistaa, miltä Kivikon kivet oikein lavoissa tuntuvat. Hold heti päälle,(noin pari sekkaa max. hold:iin), mut siihen lennätykset jäivät.
Kerrankin lavat menivät niin halki, että näkee, mitä ne pitävät sisällään. Stabbarin lapa osui pyrstöputkeen sekä myös peräservoon (ainakin servon asento muuttui). Himassa kun tutkailin, niin enpä oo saanut pääakselia yhtä kieroksi koskaan aiemmin.
Olis pitänyt lasketua normimoodilla ja laittaa hold päälle, ennenkuin alkaa mankkaan vilkuilemaan. Vasta sen jälkeen olis voinut todeta menneen lentoajan ja hetken vielä jatkaa.
Pari vuotta sitten tein saman jutun Hakunilan urheilupuistossa, toisesta syystä ja samanlainen torppi. Kolmatta kertaa EN tuu moista tyhmyyttä enää tekemään (toivottavasti) !
Ei huvittanut enää kokeilla kuussatkuu, vaan auto kohti Hakunilan Shell:iä (arvatkaa miksi). Sitten parvekkeelle, ku pääsin himaan ja tutkimaan siinä kuumuudessa janojuomaa nauttiessani, mitä vaurioita tuli ja kamera käteen.
Pakkohan noista on aina ottaa kuvia vaik' kuinka ottais pattiin.
Sitten oli jo alettava katsomaan F1:ä telkusta !
Kun jaksan, niin laitan nuo pienet vauriot tänne tiedoksi (tai, jos muistan)
Aihe: Juku_n torpit. (Luettu 23883 kertaa)
27 Syyskuu, 2010, 14:01:25