Pientä väliprojektin tynkää, kolmilapa-HK koki radiopäivityksen, FlySky vaihtui DX-ysiin. Satelliiteilla jos olisi, niin jäisi päivitys tekemättä, jostakin syystä ei halua bindaantua Skookumin kautta DX-ysiin, seiskaan menee heittämällä. Kokeilin molemmilla frame rate:lla, ei onnistu, kokeilin myös bindata satelliitit ensin toisen vastaanottimen avulla, yhteyden näin sai mutta nykien -epävarman oloisesti meni komennot. Tässä HK:ssa taas oli "perinteisempään tyyliin", eli normivastarista joka kanava omalla piuhallaan "pirunpurkkiin" niin ei tuommoisia ongelmia saatu aikaan...


On se vaan pieni, 600 Räksän ja 690 Logon jälkeen, sekä venytettyjen Hurriganeksien. Mahtuu tosin pihassakin ihan sujuvasti testilennot tekemään, ja toisen akullisen naapurin takapihalla...

Ekan akullisen jälkeen läppäriin vielä kiinni, ja tarkistuksia, toisen akun jälkeen en keksinyt enää mitään säädeltävää. Enemmän hienosäädön puolella oli tuokin, enemmän tarkastelua. Lievää suurempaa puuskatuulta, siitä huolimatta ilman ongelmia. Parit reippaat pystyvirtauksetkin osui kohdalle, välillä tuli aika hätäsesti alaspäin, ehti jo jännittää riittääkö matalilla nuppikierroksilla potkua nostoon ennen maankuoren vastaantuloa, hyvin ehti. Moottorinakin tässä on "vain" 1800KV alkuperäisen 2700KV:n sijaan, vinohampaiset rattaat yms. Kaksilapaiseen ja tankoseen verrattuna tuo kolmelapanuppi on jotenkin ihan erilainen -sillai hyvällä tavalla... Vakauttaa paljon, samoilla asetuksilla on tätä tullut lennettyä myös kaksilapaisella nupilla, ihan eri kiikkerä sillä, ja viisilapainen sitten vielä kertaluokkaa vakaampi...

Olin jo aikeissa lähteä kyllä latailemaan vielä akkua Logoon, mutta ei taida enää ehtiä ennen pimeää. Virallisen tiedon mukaan aurinko laski jo kymmenisen minuuttia sitten, eikä alle puolen tunnin ehtisi lataamaan mitenkään... Tuossa pihassa maassa olleita puiden lehtiä pöllyttäessä kävi mielessä että mitenkähän ne lehdet saa liikettä isommalla koneella...

"Pirunpurkkien sielunelämään tutustumista"


Tästä alkaa kyllä tulla varsin mieluinen. Pientä hienosäätelyä Brainiin, ja sen jälkeen testilentoa. Pari akullista, näkyi kumpikin akku pitäneen 17 minuuttia pyörimässä, kummastakin akusta käytetty aika tarkkaan 2 Ah. Lopetukset siten ettei paljoa jäänyt storageen laiteltavaksi, alle kymmenesosavoltteja oli kennojen väliset erot. Viileätä, harmaata, pientä tuulta, harvakseltaan puuskia, jälkimmäisellä akulla aurinkokin kävi esillä...


Tämäkin kävi ilmassa, useampaan kertaan. Vain yksi akku, mutta kyllä silläkin lähemmäksi parikymmentä minuuttia oli ilmassa. Ihan on erilainen, oikeastaan kaikin osin, Brainin kanssa käpistellyt, paranee koko ajan, mutta jotain puuttuu. Selkeästi ainakin perältä liikeratoja oikealle, tuntuu ettei lapakulmia vaan tulisi tarpeeksi vaikka mekaanisesti onkin säädetty ihan maksimiin asti. Näytti vaan tuota tutkiessa, että kun käänsin kasetin ylösalaisin, niin tuossa luonnostaan sitten tulisikin siten että haluttuun suuntaan on mekaanisesti pienemmästi liikerataan tarjolla mitä sinne toiseen, nyt pari ideaa mielessä jotka päätyy kyllä testaukseen. Hätäisesti tutkittuna, kun kääntää lavanpitimet toisinpäin, niin voisi nuo liikeradat mennä takaisin halutummiksi..?

Aika tarpeellista olisi tuo ajoittainen ohjauskyvyn heikkous selvitettyä. On meinaan jännä tunne, kun ottaa paikallaan leijuttaessa korkeutta pois, niin jossakin vaiheessa laskeutumista loppuu perän pito aika totaalisesti, ja vaikka kuinka on tikku oikeassa laidassa niin lähtee silti pyörähtämään nenä vasemmalle siinä vaiheessa kun lisää collectivea hidastaakseen korkeuden vähentymistä. Taas huomasi kiroilevansa itsekseen kentällä tuossa tilanteessa. Osasin silti tuostakin selviytyä ilman paniikkia tai torppausta, kaikki ainekset kyllä oli semmoiseenkin kasassa...

Pitch-pumpissa ei oikein matalilla kierroksilla meinaa taaskaan perä pitää. Tätä olin testailemassa, gainia muutellen, ja eri nuppikierroksilla, kun takaa kuului tuttu tervehdys. Melkein naapuri, parin talon päästä, tuli jutulle. Kehui että "menee aika paljon paremmin kuin alkuvaiheessa, taitaa oppiminen olla väistämätöntä tässäkin lajissa". Sit spekuloitiin tuota perän pitämättömyyttä, nin tuli suoraan komento "annat vastajalkaa, sillä se pysyy kurissa", ja niinhän se tekee. Useamman kerran siten tuli korkeutta lisättyä, väitti ongelman olevan siinä että yritän luottaa automatiikkaan, "ite noita pitää kuitenkin lentää". Joku voisi toki väittää, että "mitähän tuokin muka tietää, kun ikinä mitään RC-konetta ole lennättäny", niin ehkä samat käytännöt kuitenkin pätee mitkä täyskokoisiinkin, pari vuotta sitten eläköitynyt liikennelentäjä, viimeisin tyyppikoulutus oli A380 joka on aika pitkälti fly-by-wire niin meinas että "niiden kanssa oli monella opeteltavaa, hänelläkin, kun ohjaimet ei enää olleetkaan perinteiset vaan toiveohjaimet tietokonetta varten". Oli kyllä aika helppo jutustella toiminnasta, kun oli lentotuntemusta keskustelukumppanilla, ei tarvinnut selittää mitä yritän selittää, vaan puhuttiin samaa kieltä... "nokkaa ylös, vastajalkaa, siitä kaartaminen alkaa"

Oli kyllä kiva päivä, vaikkei vielä Räksä halutusti toimikaan. Vaan kyllä miä tuon vielä jonain päivänä selvitän...

Pitihän tuo koppa asentaa 600 Räksään, että saa kokeiltua miten muuttui kun kävi asetukset läpi alusta lähtien. Nyt on liikeradat Brainin ohjelmassa 100% asti, ja kummasti vaikutti tuntumaan kun on oikealla alueella kaikki. Sekalaista testailua, lähinnä vielä perän gainin kanssa, enimmäkseen 900 nuppikierroksilla, hieman 950 ja vielä vähemmän 1000 rpm. Tonnilla pitää perä hyvin, pienemmillä vähän huonommin, vaikka on 116mm perälavat ja tässä esp:ssä on muistaakseni vielä nopeampi välitys perälle kuin pro:ssa. Saisi silti pyöriä vielä vähän nopeammin, tai olla pikkusen pitemmät takalapaset, kun aika paljon vääntää nuo neljä 600mm päälapaa...

Tuommosessa lennossa oli login mukaan 23 minuuttia käyntilupa moottorilla, eikä telemetrian akkuvahti vielä vinoillut että olisi alle 22 voltin mennyt. Irrallinen vinkuja kyllä sit heräsi, yhden kennon jännite käväsi 3,6 voltin alapuolella, kokonaisjännitteen pysyessä yli 22 voltissa. Enkä tällä kertaa saanut tyhjennettyä kuin 4,2 Ah 5,0 Ah akusta...

Kävin myös Logon Brainin asetukset läpi, ja nyt siinäkin on täydet alueet käytössä. Ilman päälapoja pyörittelin ja logista tarkistin että nyt vastaa nuppikierrokset niitä pyyntejä mitä pitääkin. Muutan tosin niitä vielä siten että on isompia hyppäyksiä asetusten välillä, helpompi sit vertailla ja hakea sitä optimaalista..?

Tulipas telemetriat asennettua, näyttäisi realistisia lukemiakin tarjoilevan, GPS tosin ennen riittävän satelliittimäärän löytymistä kertoo vaikka mitä nopeudeksi ja korkeudeksi, tuskin liikutun kolmen metrin sisään saa yli 170 km/h nopeutta ja 2½ kilometriä korkeutta...


Hieman piti paikkoja palikoille etsiä, vaan vastari löysi paikkansa rungon alatasolta, yksi satelliitti "pirunpurkin" yläpuolelta, kaksi satelliittia sitten skaalakopan seinille, GPS peräputken päälle tasaiselle pinnalle, telemetriapurkki rungon sivulle jne...


Kierroslukemia moottorin piuhoista, ja lämpötilaa noparin kyljestä. Kummasti alkaa olla monenlaista piuhaa ympäri kopteria...


Kaikesta huolimatta, pysyi jopa ehjänä. Mitä nyt perälapaset raapas sepeliä, kun ovat hitusen pitemmät kuin pystyevä, ja tuli säätöjä hakiessa löydettyä arvot joilla cyclic lähti vägäämään. Aika villi tunne, ja säikäytys, vaan siitä huolimatta osasin laskeutua kaatamatta kopua. Kertaalleen suostui rauhoittumaan kun muutti asetuksia toivevipusesta vähemmäksi, pari kertaa lopetti vasta kun holdille vetäisi maankuoren lähellä... Ja onneksi tuli haettua säätöjä ilman skaalakoppaa, luultavasti olisi silppua saanut sujuvasti aikaan siitä...

Nyt luulisin asetusten olevan jo sillä tasolla, että voisi käydä isommalla areenalla koelentämässä. Jos oikein intoontuisi, niin laittaisi vakio canopyn paikalleen, niin näkyisi vähän paremmin kuin tuommoinen runko? Ehkä säätöläppärinkin voisi ottaa mukaan, jos vaikka hienosäätäisi vielä asetuksia..?

Hieman sadepäiville ohjelmaa...


Kaivoin pari nitrokonetta esiin, ja hetken taistelun jälkeen katokseen savustusta. OS max 10 oli pitkästä aikaa käynnissä, taitaa olla viettänyt jo 30 vuotta hiljaiseloa, sujuvasti öljyttynä vaan taisi ainakin kaasariin jäädä hieman risiiniöljyn jäämiä kun piti ensin pari vuorokautta liotella ATF:n avulla luistia liikkeelle. Vaan sen jälkeen lähti kyllä aika kivuttomasti pörisemään, liian isolla 8-6" rupelilla ei oikein jaksanut kiertää vaan hitusen pienellä 6-4" taas kiertää senkin edestä... Josko seitentuumanen rupeli olisi tuolle sopivin..?

Enemmän tosin houkutti tuo Hinterbergerin tekele, HP VT.21 eli pyörivällä luistiventtiilillä varustettu kolme-puolikas nelitahtikone. Ihanan hiljainen, ei paljoa harjattomasta sähkökoneesta äänen taso eroa, eikä savuta just ollenkaan samalla polttoaineella millä tuota OSsia pyöritin. Vanhaa on polttoaine kyllä, sen 30 vuotta olleet astiassa (olevinaan tiiviit, mutta kyllähän muovin läpi jotain aina haihtuu) eli noinkohan on sitä aikanaan seassa ollutta nitroa lähellekään 10% jäljellä, öljyä ainakin on tarpeeksi kun sitä oli 16% sekaan laitettu. ja jos metanolia on haihtunut niin seokset voi olla ihan mitä tahansa...

Eivät pahalle haisseet, pikemminkin päinvastoin. Nitron ja rissan käry on kuitenkin miellyttävää mopojen "kaksitahtiparfyymiin" verrattuna. Eikä tuo nelitahtikone juurikaan paikkoja sotke, kaksitahtisen sotku on taas semmoista mitä ei kaipaisi. Mitähän miä sit noillakaan teen, ehkä niille jotain käyttöä keksii, tai sitten ei...


Paranihan kelit ainakin hetkeksi. Nyt tosin näkyy taivaanrannassa jo mustanpuhuvaa pilveä, mut nätissä aurinkoisessa kelissä pääsi pari akullista testaamaan. Niin mitä? Pikku päivitystä lähemmäksi nykyaikaa, eli DX7->DX9 muutos. On tuossa aika reilusti enemmän kaikkea, oikeastaan viikko mennyt opiskellessa joutilaina hetkinä (aika lyhyitä välillä, "hieman" aktiivista on jälkikasvu) ja kyllähän tuosta löytyy vaikka ja mitä. Mutta perussäädöt löytyi aika helposti, kun pääsi juoneen kiinni, vain vähän jäi hienosäädeltävää lentojen yhteyteen, ja jäi sitä vielä noiden parin akullisenkin jälkeen tehtäväksi...

Kaikenlaisia ylläreitä sitten sopii mukaan, tottakai. Semmonen oli mennyt aivan ohi silmien, että tuoreempi Rektumi ei juttele enää DSM2 -vastareiden kanssa. Ja tottakai semmonen Orangen ysikanavainen oli stretsi-Hurricanessa, ja kun ei lähtenyt millään opein bindaantumaan niin googlella löytyi syy eli tuo epäyhteensopivuus vanhempien kanssa. Onneksi ei ihan tuohon kaatunut harrastus, vaan otettiin laatikosta uutta DSMX vastaria peliin. Ja hetken päästä toinen... Orangen vastarilla tuli satunnaisia nykäyksiä servoille, ja range testissä katosi yhteys reilussa viidessä metrissä alennetulla teholla. Ja ihan sama oliko moottori pyörimässä vai ei, vai oliko edes noparilla sähköjä, sama tulos aina. Sitten oletettavasti aidompi Rektum kyytiin, ja nyt lähti yhteydet pelaamaan häiriöttä... Tuo Orange pitää kyllä tutkia, häiriöityykö myös ilman satelliittia, jäi sinä tohinassa kokeilematta...

Aika kivasti käteen sopivalta tuntuu, ja lisätyt vivut löytyi miettimättä. Nyt saa neljännenkin lentotilan käyttöön, ja ihan oma kolmiportainen D/R-kytkin myös, ja potikalla haettua gainin sopivaksi jne. Kanaviakin kun nyt on sitten yhdeksän, niin saa sitten käyttöön Brainin kaikki ominaisuudetkin, ja vielä jää skaalakopulle laskeutumisvaloa varten kanava käyttöön...

Psykologia on sit hauskaa, jotenkin tuo Hurricane tuntui luontevammalta nyt kuin aiemmin DX7:n kanssa. Jostakin se tunnetila tulee, yhtään ei osaa analysoida mistä...