Kopterit.net
Yleiset => Yleinen keskustelu => Yleinen keskustelu sähkökoptereista => Aiheen aloitti: Tyylimylly - 21 Elokuu, 2010, 20:13:23
-
Aloittelija kopteri asioissa kysyy laskinko oikein?
Laitoin roottori kierrosnopeudeksi 2650rpm.
Jos laskin oikein,niin onhan aika kova luku.540km/h=150m/s.
Panee miettimään ja varovaisemmaksi.
T.TM
-
En ole laskenut, mutta tietäjät lennätyspaikoilla puhuneet että esimerkiksi 600 rexin nupissa lavan kärjen nopeudet olisi noin 400km tunnissa.
Eli voi miettiä mitä hiilikuituinen lavankärki saa aikaan osuessaan käteen, tai kalloon. Takuuvarma sairaalareissu, jos käy hyvä tuuri .
-
Pikaisella laskutoimituksella viissatkussa ois semmoset 480km/h ja 134m/s :)
-
Joskus laskettiin muistaakseni, että äänennopeuden ylittäminen 450:ssä lavankärjellä olisi vaatinut luokkaa ~5,5k rpm (ei käytännössä).
-
Eiköhän tuo lähes oikein ole - mitä käytit roottorin halkaisijana?
2650 1/min
----------- = 44,2 1/s (suurinpiirtein...)
60 s/min
Roottorin halkaisija on T-Rex Storen mukaan 970mm (kaiketi 425mm lavoilla), eli kehä metreinä
pi * 0,970m = 3,05 m
Kehänopeus
44,2 1/s * 3,05 m = 135 m/s. Taas pyöristettynä.
Ja tuostahan tulee mukavat 486 km/h...
-V
-
Joo.Oikeilla jäljillä ja kertaluokassa oltiin.
Virhettä syntyi siinä,että pyöristin pääroottorin halkaisijan 0,97m-1metriin.
Tolla korjausella tulee munkin laskujen mukaan 484km/h.
Joka tapauksessa hurja on luku.
Kiitos kaikille kommemteista.Turvallisia lennätyksiä.
T.TM
-
Joo pyöriihän se.. Eli ÄLÄ testaa kopua kädessä kun lavat kiinni.. Tällaista jälkeä tekee Blade SR.....
-
Eli samalla kaavalla 700sen lavan kärki liikkuu
2000/60 = 33,3
pii * 1,561m = 4,9m
33,3 * 4,9 = 163,3m/s -> 587.88 km/h
Ja 700:lla voi ajaa isommillakin kiekoilla ja lavoilla, jolloin mennään yli 600km/h
Hurjaa :-X
-
Voimien haarukointikin voi olla ihan asiallista;
Jos vaikka roottorilevyn halkaisija on tuo 700:n 1,561m --> yhden lavan pituus eli roottorin säde r=0.78m. Jos lapa on samanlainen koko pituudeltaan painopisteen rp=r/2=0.39m nupista ja lavan paino 50 200g=0.2kg, on kulmanopeus w 2000rpm=33.3rps=209 rad/s. Keskipakovoima nuppiin on mrpw2=3400N eli sellaisen 350 kg painavaa punttia vastaava voima nuppiin molemmista lavoista.
Lavan painopisteen paikka on tässä nyt hiukan arvattu, riippuu tietysti ko. lavastakin, mutta siellä päin.
Edit: Korjattu lavan paino ja tulokset keskimääräistä todellisuutta vastaavaksi, kiitokset Vispilälle!
-
700sen lavat painaa 160-250 grammaa kipale.
-op-
-
Voimien haarukointikin voi olla ihan asiallista;
Jos vaikka roottorilevyn halkaisija on tuo 700:n 1,561m --> yhden lavan pituus eli roottorin säde r=0.78m. Jos lapa on samanlainen koko pituudeltaan painopisteen rp=r/2=0.39m nupista ja lavan paino 50 200g=0.2kg, on kulmanopeus w 2000rpm=33.3rps=209 rad/s. Keskipakovoima nuppiin on mrpw2=3400N eli sellaisen 350 kg painavaa punttia vastaava voima nuppiin molemmista lavoista.
Lavan painopisteen paikka on tässä nyt hiukan arvattu, riippuu tietysti ko. lavastakin, mutta siellä päin.
Edit: Korjattu lavan paino ja tulokset keskimääräistä todellisuutta vastaavaksi, kiitokset Vispilälle!
voiko toi nyt olla oikein ??? (itse en osaa noita laskuja ollenkaan)
minkä kokonen pultti 700n lavanpitimiä pitää?
jaksatko laskea 500 saman toimituksen jossa lavat taitaa painaa n. 60g kappale ja kai niitä rundeja on se 2650rpm tai lähelle sitä :)
-
Kyllä se veto on sadoissa kiloissa ihan oikeesti. Ne pultit on muistaakseni 5mm paksut. Joillakinhan on niitä hajoillukkin lennossa. Esim. Lynx myy päivityspultteja.
http://www.lynxheli.com/index.php?option=com_content&view=article&id=28&Itemid=13 (http://www.lynxheli.com/index.php?option=com_content&view=article&id=28&Itemid=13)
-
Moido,
Tuosta vedosta johtuen ne lavankiinnitys pultit on varsinkin isommissa koptereissa aina sellaisia, että ruuvin kierreosa on aivan ruuvin päässä. Mikäli 700:ssa kopterissa käytettäisiin 5mm ruuvia joka olisi koko matkalta kierteinen, niin olisi hyvin suuri todennäköisyys, että kyseinen ruuvi katkeaisi tai vähintään vääntyisi kesken kaiken. Näin ollen se lavankiinnitysruuvi toimii enempi akselina koska lavanpitimen reikien, ja lavan kohdalla on pyöreäpintainen "tappi". Tuollainen kestää paljon enempi vetoa kuin normaali kierreruuvi. Tuon tapin päähän on sitten näppärästi vain tehty kierteet jotta se saadaan mutterilla lukittua ja lavankireyttä säädettyä.
--
Timo
-
joo kyllä sen ymmärtää että se lavan kiinnityspultti joka poikittain on kestää mutta se pultti joka on leparissa kiinni ja pitää lavanpidintä tässä mietityttää! kierre on kyllä lujilla ja syytä olla kunnolla kiinni!
mietityttää noi pienempien kopujen voimat ihan mielenkiinnosta ku ainakin yhden tapauksen tiedän missä oli 450 sportin pääroottorista toinen lavanpitimen pultti jo 5-10mm auki kierteiltä kun laskeutui! ja silti kesti loppuun asti! kaveri tosin vasta opetteli leijuttamaan silloin!
-
Päivää,
Noissa ruuveissa se kierteiden vetolujuus on jotain ihan uskomatonta. En muista tarkkaan enkä nyt nopeasti googlettamalla löytänyt, mutta muistelen kuuleeni, että 1,5 kierrosta kun ruuvia on ruuvattu, on sen kierteen vetolujuus jo yhtä suuri kuin koko ruuvin vetolujuus.
Sen sijaan olen myös kuullut tapauksista, että lepatusakselin pultti olisi löystynyt lennossa, eli ne pitää lukita aina hyvin.
BTW. Jossain arvokisassa joskus 2000-luvun alkupuoliskolla eräästä kopterista katkesi itse tehty lepatusakseli taivaalla. Näytti kuulema levottomalta kun taivallaa kopteri vaan ampuu lavat tangetin suuntaan... Eli niin ruuveissa kuin akseleissakin, niillä kovuusluokilla on sitten merkitystä ettei mitä tahansa tarjoustalon ruuveja käytä...
--
Timo
-
mietityttää noi pienempien kopujen voimat ihan mielenkiinnosta ku ainakin yhden tapauksen tiedän missä oli 450 sportin pääroottorista toinen lavanpitimen pultti jo 5-10mm auki kierteiltä kun laskeutui! ja silti kesti loppuun asti! kaveri tosin vasta opetteli leijuttamaan silloin!
Minäpä tiedän tapauksen jossa se koko lepatusakseliin kiinnittyvä ruuvi irtoaa....
On sen jälkeen tullut kummasti tarkkuutta kyseiseen ruuviin.
Ensikesän hitti MBL, eli MainBladeLess! Koeaja se jo tänään, sinun tarvitsee vain poistaa lukitteet lepatusakselin ruuveista!! ;D
-
Tuosta vedosta johtuen ne lavankiinnitys pultit on varsinkin isommissa koptereissa aina sellaisia, että ruuvin kierreosa on aivan ruuvin päässä. Mikäli 700:ssa kopterissa käytettäisiin 5mm ruuvia joka olisi koko matkalta kierteinen, niin olisi hyvin suuri todennäköisyys, että kyseinen ruuvi katkeaisi tai vähintään vääntyisi kesken kaiken. Näin ollen se lavankiinnitysruuvi toimii enempi akselina koska lavanpitimen reikien, ja lavan kohdalla on pyöreäpintainen "tappi". Tuollainen kestää paljon enempi vetoa kuin normaali kierreruuvi. Tuon tapin päähän on sitten näppärästi vain tehty kierteet jotta se saadaan mutterilla lukittua ja lavankireyttä säädettyä.
--
Timo
Veikkaisin syyn olevan enemmänkin se, että kokokierteisen ruuvin kierreosa syö lavan nivelen messinkiholkkia (tai mitä lie) enemmän kuin sileä akseli. Eikös täälläkin jollakin lähteneet perälavat kävelemään juuri siitä syystä koska ruuvi sahasi ajan kanssa lavan läpi. Näissä trex 450 kiinaklooneissa on ainakin kaikissa näköjään kokokierteiset ruuvit = no good. Eskyn beltissä sentään on oikeaoppiset.
-
mietityttää noi pienempien kopujen voimat ihan mielenkiinnosta ku ainakin yhden tapauksen tiedän missä oli 450 sportin pääroottorista toinen lavanpitimen pultti jo 5-10mm auki kierteiltä kun laskeutui! ja silti kesti loppuun asti! kaveri tosin vasta opetteli leijuttamaan silloin!
Minäpä tiedän tapauksen jossa se koko lepatusakseliin kiinnittyvä ruuvi irtoaa....
On sen jälkeen tullut kummasti tarkkuutta kyseiseen ruuviin.
Ensikesän hitti MBL, eli MainBladeLess! Koeaja se jo tänään, sinun tarvitsee vain poistaa lukitteet lepatusakselin ruuveista!! ;D
Se ruuvi on muuten M2x5, joten ei se ihan 5-10mm ole auki ollut ;D
Puhutaan lukitteen käytöstä, mutta joku tolkku sentään oltava. Eilen purin Kiinalaista tarvikenuppia, niin ei meinannut lähteä lepatusakselin ruuvit auki kirveelläkään. Lämmitystä, pyöristyneitä avaimia ja nylppääntyneet kärkipihdit olivat tuloksena annen kuin antautui. Ja itse ruuvit olivat KOVIA. Mistä tuollaista kierrelukitetta saa ja mihin helvettiin sitä on tarkoitus käyttää? Sama kun hitsaa ruuvin kiinni, paitsi että ruuvia ei koskaan saa hitsata. Missään muualla liimaa ei sitten ollutkaan...
-
Eikös täälläkin jollakin lähteneet perälavat kävelemään juuri siitä syystä koska ruuvi sahasi ajan kanssa lavan läpi.
Olen saanut sen mielikuvan, että tälläkin foorumilla raportoiduissa perälapakatotapauksissa lavat ovat yksinkertaisesti revenneet hiilikuidusta. Eli käytännössä messinkiholkki on ollut yhä ruuvin ympärillä mutta lapa karkuteillä.
Kerran lepatusakselia vaihtaessani yllätyin, kun toinen leparin ruuvi oli sormitiukkuudella. Kasatessa olin 100% varmuudella uittanut sekä ruuvin että akselin pään alkoholissa, pyyhkinyt kuivaksi ja uittanut taas sekä lisännyt kunnolla sinistä lukitetta kierteisiin. Silti ruuvi aukesi äärimmäisen pienellä voimalla. Epäilen, että kierteisiin lukitteen sekaan oli päässyt thrust bearingeista rasvaa siinä vaiheessa, kun työnsin ruuvia sijoilleen tai lavanpidintä akseliin.
Olen jo pitkään pyöritellyt mielessä pientä kumista härpäkettä, joka varmistaisi leparin ruuvien pysymisen paikallaan. Siinä leparin ruuvin koloon työnnettäisiin kumista tai muovista valmistettu kuusiokolo-tulppa. Tulpasta lähtisi kummaltakin sivulta pitkät joustavat "narut", jotka tulisivat lavanpitimen juuresta ulos (siitä hahlon reunoilta, lavan juuren ja lavanpitimen välisestä tilasta) ja jatkaisivat nupin keskiön kummaltakin puolelta toiselle leparin pultille. Täällä olisi vastaava tulppa samoissa piuhoissa kiinni.
-Tulppa kiertyisi leparin ruuvin mukana, jos se lähtisi aukeamaa
-Tulpalta toiselle vievät narut a) estäisivät pultin kiertymisen ja/tai b) venyessään indikoisivat ruuvin lähteneen avautumaan
-Joustavat narut eläisivät lavanpitimien mukana, eli eivät estäisi lapakulmien säätelyä
-Narut pitäisivät tulpat leparien ruuveissa sijoillaan nupin pyöriessä; joustava materiaali vetäisi vienosti tulppia toisiaan kohti, vasten leparin pulttien kantoja
Sama ajatus, kuin rekkojen pyöränpulttien kumeissa, jotka estävät ja/tai indikoivat pyörän pulttien avautumisen. Näissä siis kaksi vierekkäistä pultin kantaa/mutteria on kytketty toisiina etäisesti kahdeksikkoa muistuttavalla kumilla. Kumi nappaa tiukasti pulttiin/mutteriin ja sen vääntyessä kieruun näkee helposti pultin/mutterin lähteneen aukeamaan.
-
mietityttää noi pienempien kopujen voimat ihan mielenkiinnosta ku ainakin yhden tapauksen tiedän missä oli 450 sportin pääroottorista toinen lavanpitimen pultti jo 5-10mm auki kierteiltä kun laskeutui! ja silti kesti loppuun asti! kaveri tosin vasta opetteli leijuttamaan silloin!
Minäpä tiedän tapauksen jossa se koko lepatusakseliin kiinnittyvä ruuvi irtoaa....
On sen jälkeen tullut kummasti tarkkuutta kyseiseen ruuviin.
Ensikesän hitti MBL, eli MainBladeLess! Koeaja se jo tänään, sinun tarvitsee vain poistaa lukitteet lepatusakselin ruuveista!! ;D
Se ruuvi on muuten M2x5, joten ei se ihan 5-10mm ole auki ollut ;D
Puhutaan lukitteen käytöstä, mutta joku tolkku sentään oltava. Eilen purin Kiinalaista tarvikenuppia, niin ei meinannut lähteä lepatusakselin ruuvit auki kirveelläkään. Lämmitystä, pyöristyneitä avaimia ja nylppääntyneet kärkipihdit olivat tuloksena annen kuin antautui. Ja itse ruuvit olivat KOVIA. Mistä tuollaista kierrelukitetta saa ja mihin helvettiin sitä on tarkoitus käyttää? Sama kun hitsaa ruuvin kiinni, paitsi että ruuvia ei koskaan saa hitsata. Missään muualla liimaa ei sitten ollutkaan...
no ei kai se nyt voi ton pitunen olla ku pitäs painelaakeritkin mahtua väliin... ainakin 500espissä on varmaan arviolta 15-20mm pitkä toi ruuvi...
en tota kyseistä ruuvia ole 450 sportissa ite fyysisesti nähny mutta kaveri jolle asia sattui voi itse kommentoida jos sikseen katsoo! :)
-
no ei kai se nyt voi ton pitunen olla ku pitäs painelaakeritkin mahtua väliin... ainakin 500espissä on varmaan arviolta 15-20mm pitkä toi ruuvi...
V2 mallissa (ml sport ja pro) on 4mm lepari , jossa päissä 3mm olake. Painelaakeri tulee kokonaisuudessaan tähän olakkeeseen ja ruuvi kierretään nahkoilleen kiinni lepatusakselin päähän. Painelaakeria ei saa puristaa kasaan ruuvilla. Pänninki nupin keskiöön tulee lepatuskumeista, niiden painuessa himpun kasaan kun leparin ruuvit kiristetään.
-
Painelaakeria ei saa puristaa kasaan ruuvilla
V2:ssa niinku kaikissa muissakin Alignin koneissa voi vetää lepariruuvit täysin kiinni. Ei se painelaakereita vahingoita. Eskyissä ym. voi joutua jättää löysälle ettei jumita pitimiä. Vai sitäkö tarkoititkin?
15-20mm pitkä toi ruuvi.
Et ole purkanu ikinä nuppia? Se lepari tulee painelaakereiden ja normilaakereiden läpi, se ruuvi on M3x10.
-op-
-
Painelaakeria ei saa puristaa kasaan ruuvilla
V2:ssa niinku kaikissa muissakin Alignin koneissa voi vetää lepariruuvit täysin kiinni. Ei se painelaakereita vahingoita. Eskyissä ym. voi joutua jättää löysälle ettei jumita pitimiä. Vai sitäkö tarkoititkin?
Sitäpä juuri. Tarvikenupissa oli lepatusakselissa liian lyhyt olake, ja painelaakeri meni jumiin kun ruuvi oli kiinni. Lepari siis roskiin ja uusi tilalle. Nupin keskiö oli ihan perseelleen kasattu kaikin puolin, mutta muuten topakan ja välyksettömän tuntuinen nuppi.
Esky siis säädetään "sopivalle" tiukkuudelle leparin muttereista. Toisinsanoen välykset pois mutta ei liikaa jottei kanita.
-
Painelaakeria ei saa puristaa kasaan ruuvilla
V2:ssa niinku kaikissa muissakin Alignin koneissa voi vetää lepariruuvit täysin kiinni. Ei se painelaakereita vahingoita. Eskyissä ym. voi joutua jättää löysälle ettei jumita pitimiä. Vai sitäkö tarkoititkin?
15-20mm pitkä toi ruuvi.
Et ole purkanu ikinä nuppia? Se lepari tulee painelaakereiden ja normilaakereiden läpi, se ruuvi on M3x10.
-op-
oon kasannu koko nupin 3 kertaa kun tulikin osina ja 2 torppia sattunu mutta näköjään vaan muisti reistaa (se kun on lyhyt mutta huono)! :D
kiinni oon aina vetäny "kunnolla" kahella avaimella + lukitteella! :)
pitäs näköjään olla hiljaa ku ei muista asioita niinku ne on! ::) (ja töissä ollessa paha tarkistella...)
-
Kun tässä on päästy vauhtiin, niin jatketaan 8)..
Leikitään yhä tuolla 700:n roottorilla. Roottorin tasapaksujen ja kapeiden (oletus) lapojen pyörimisinertia nupin suhteen on noin 1/3mr2 eli tässä 1/3 x 0,2kg x (0,78m)2 = 0.04 kgm2, ja kahdella lavalla siis Iroottori=0.08 kgm2. Pyörimisenergia @ 2000 rpm on 1/2 x I x w2=0,5 x 0.08 kgm2 x (209 rad/s)2 ~ 1800 J.
Jaa entäs sitten..? No, vaikka 8g rynnäkkökiväärin luodin liike-energia 715 m/s nopeudella on 0,5 x 0.008kg x (715 m/s)2 ~ 2050 J. Eli ei roottori ihan yhtä tappava tuossa suhteessa ole, mutta sinne päin.
Huh.. let's be careful out there.
-
Kun tässä on päästy vauhtiin, niin jatketaan 8)..
Lainatkaseni vanhaa fysiikan opettajaani "Fysiikka on ihmeellistä, kaavoihin sijoittamista, yksikkötarkastelua ja loppu on matematiikkaa".
Tulee oikeen hyvä mieli kun tätä tässä kattelee. Vielä jos joku jaksaa laskea sen eron lavan kärjen paineesta esim. verrattuna siihen 7,62 kivääriin. Tarkoittaen että jos sillä luodilla on niin ja niin iso voima siinä kärjessä per neliösenttiä, niin paljonko 700 reksän lavalla on.
Eikös se mene jotenkin niin että oletettu etenemisnopeus kertaa paino ja sit sotketaan se pinta-ala siihen?
-
Vielä jos joku jaksaa laskea sen eron lavan kärjen paineesta esim. verrattuna siihen 7,62 kivääriin. Tarkoittaen että jos sillä luodilla on niin ja niin iso voima siinä kärjessä per neliösenttiä, niin paljonko 700 reksän lavalla on.
Eikös se mene jotenkin niin että oletettu etenemisnopeus kertaa paino ja sit sotketaan se pinta-ala siihen?
Noh koitetaan jotain.. Tuota painetta ei oikein saa järkevästi pihalle. Luodillakin paine riippuu sen hidastuvuudesta ja tietysti poikkileikkauspinnasta. Jos luoti lässähtää patinraiskaajaan tms. teräslevyyn, se sulaa/litistyy/repeää ja huippupaine on aika epämääräinen. Eikä tilanne ole juuri sen kummempi vaikka se osuisi esim. veteen, vrt myytinmurtajien veteenräiskinnät, ks. http://www.youtube.com/watch?v=MWJuIXrAoOU&p=F0C18C92656E1FE0&playnext=1&index=37 (http://www.youtube.com/watch?v=MWJuIXrAoOU&p=F0C18C92656E1FE0&playnext=1&index=37).
Fiksumpaa (tai ainakin helpompaa) taitaa olla verrata impulsseja onnettomaan uhriin, jolla luoti tai roottori pysähtyy. 8g luodilla pysähtyminen 715m/s nopeudesta vaatii 0.008kg x 715 m/s = 5,72 Ns impulssin. Vastaavasti I=0.08 kgm2 roottorilla pysähtyminen 209 rad/s kulmanopeudesta vaatii 16,7 Nms impulssimomentin ja uhrin säären ollessa lavan kärjen kohdalla 0,78m säteellä kyseisen momentti-impulssin saa aikaan 16,7 Nsm/0,78m = 21,4 Ns impulssi. Ok, tämä kyllä edellyttäisi että kopteri on pultattu maahan ja että lavat ovat jäykästi nupissa kiinni eikä mikään paikka hajoa. Muutenhan nuppiin tulee vastavoima joka heittää kopterin menemään tai lavat menevät linkkuun/katkeavat/tms ja impulssi jalkaan tms. jää paljon pienemmäksi.
Periaatteessa kuitenkin roottorin antama potku olisi pahimmillaan suurempi kuin luodilla. Vaikutusala on kieltämättä suurempi ja lapamateriaali pehmeämpää, joten seuraukset eivät kaiketi silti mene ihan samassa suhteessa.
-
Ok, tämä kyllä edellyttäisi että kopteri on pultattu maahan ja että lavat ovat jäykästi nupissa kiinni eikä mikään paikka hajoa. Muutenhan nuppiin tulee vastavoima joka heittää kopterin menemään tai lavat menevät linkkuun/katkeavat/tms ja impulssi jalkaan tms. jää paljon pienemmäksi.
Ei se 7,62 luotikaan todennäköisesti kaikkea energiaansa siihen koipeen luovuta vaan jatkaa matkaa johonkin päin joten vertailuenergiat voi olla aika kelvotkin.. tiedä näistä.
Intuitiolla ei kyllä osaa sanoa kumman ottaisi mielummin koipeen.. täysvauhtisen 700 kopterin vai 7.62 luodin. Mieluiten ei kumpaakaan.
-
Intuitiolla ei kyllä osaa sanoa kumman ottaisi mielummin koipeen.. täysvauhtisen 700 kopterin vai 7.62 luodin. Mieluiten ei kumpaakaan.
Jep, kuten muuallakin, tässäkin tapauksessa kaikki on suhteellista. Jos ammutaan 7,62x39 kiväärillä ns. normaalia terästä olevaan 8mm paksuun levyyn, vaikka 15 - 20m etäisyydeltä, läpi menee että heilahtaa. Jos taas laitetaan vastaavanlainen levy täysillä jengoilla pyörivän 700:sen kopun roottorin lapojen eteen niin tuskin ne lavat sitä levyä silpuksi pilkkoo... Uskoisin että lavanpalaset lentävät mutta levy ei pahemmin vahingoitu. Toki jos ajatelee vastaavia vaikutuksia esim. ihmisen jalkaan, tuho on takuulla yhtä pahaa...
Kopulla tuosta teräslevystä ja sen reagoinnista ei ole kokemusta, rynkyllä ynnä muilla aseilla taas on tullut koeponnistettua vastaavanlaisia levyjä ynnä muita maaleja useita..
-
Niin no tuossahan tulee taas materiaali vastaan myös... laitetaan rynkkyyn lasikuidusta/hiilikuidusta valmistettu stryroksilla täytetty luoti niin meneekö enään läpi että heilahtaa, tai tehdään teräksestä 700 kopuun lavat ^^
-
Niin no tuossahan tulee taas materiaali vastaan myös... laitetaan rynkkyyn lasikuidusta/hiilikuidusta valmistettu stryroksilla täytetty luoti niin meneekö enään läpi että heilahtaa, tai tehdään teräksestä 700 kopuun lavat ^^
Puhe olikin laskennallisen osumaenergian vertailusta, joka on liki sama noilla kahdella, eli noin 2000J. Vertailuna vielä, 9mm pistoolin luodin osumaenergia on noin 400-500J.
Totta kai materiaali vaikuttaa, olihan siitä jo laskelmien yhteydessä puhetta. Kunhan nyt toin vertauskuvana esiin tuon teräslevyn jotta saa hieman kuvaa siitä, että suoraan lentävä lyijykappale ja pyörivä hiilikuitu tms. lapa ovat hieman eri asioita kuitenkin vaikka laskennallisesti molemmilla on yhtä paljon osumaenergiaa. Omaan nahkaani en kuitenkaan halua kumpaakaan, voisi ajatella että muualle kuin kriittiseen paikkaan osuessaan nuo kopun lavat tekevät takuulla pahempaa tuhoa kuin kokovaippaluoti.
-
huvittavaa tekstiä lukea perjantaina lähteä vertailemaan rynkyn luotia ja kuituropellia pitäisiköhän laittaa lakiesitys vireille että kopterikin vaatii jonkinlaisen kantoluvan kuuluu muuten samaan sarjaan että ajokortti 17v jannuille ja mopoautolla saa 15v jannu urpoilla motarilla
huom perjantai vuodatus 8)
-
Omakohtainen huomio ilman matemaattisia kaavoja: Lavat viipeltää 42cm korkeudella maasta, eli juuri polvilumpioiden alapuolella... Nupin pysäyttämiseksi tarvitsee jopa vähän kurottautua... Jos nyt sattumalta lapa osuu jalkaan, niin sen verran taitaa kirveltää että eipä taida enää pelkkä bepantene auttaa.... :)
Edit: Kysehän oli 700 rekkulasta..
-
Omakohtainen huomio ilman matemaattisia kaavoja: Lavat viipeltää 42cm korkeudella maasta, eli juuri polvilumpioiden alapuolella... Nupin pysäyttämiseksi tarvitsee jopa vähän kurottautua... Jos nyt sattumalta lapa osuu jalkaan, niin sen verran taitaa kirveltää että eipä taida enää bepantene auttaa.... :)
No Jukka tietää kyllä miltä tuntuu saada 90 lavasta idle päällä sääreen, näin ite sen jalat paljon myöhemmin ja en halua koskaan kokea samaa. Jukka kertokoon lisää jos haluaa ja oli inhimillinen virhe.
-
Nyt on pakko pistää tämä pätkä tänne. ;D
http://www.youtube.com/watch?v=jAuhP7schT8 (http://www.youtube.com/watch?v=jAuhP7schT8)
-
Tuli tuossa värkättyä pari simulaatiota aiheesta tuollaisena näppiharjoituksena... Ei ihan todellisuutta vastaavia mutta vähän sinne päin:
Korjattu video: http://www.youtube.com/watch?v=fYUSF9ldSQc (http://www.youtube.com/watch?v=fYUSF9ldSQc)
Ainakin tuota elastisen lavan aiheuttamaa 100kN hetkellistä iskua voi hyvällä syyllä pitää ylärajana lavan aiheuttamalle voimalle. Tosiasiassa materiaalien erilaiset pettämismekanismit pienentävät arvoa. Tässä on toisena simulaationa tapaus plastisoituvalla materiaalilla.
Jossain vaiheessa yritän vielä vääntää simulaation hauraalla komposiittilapamateriaal imallilla, jollaista esim. hiilikuitu lähinnä on. Laskennan konvergointi sellaisella materiaalilla on kuitenkin haastavaa, pitäisi melkein olla eksplisiittiratkaisija käytössä.
Pahoittelen musiikkivalintaa ::)
-
Tuli tuossa värkättyä pari simulaatiota aiheesta tuollaisena näppiharjoituksena... Ei ihan todellisuutta vastaavia mutta vähän sinne päin:
http://www.youtube.com/watch?v=v-N1wEhGtRg (http://www.youtube.com/watch?v=v-N1wEhGtRg)
Ainakin tuota elastisen lavan aiheuttamaa 100kN hetkellistä iskua voi hyvällä syyllä pitää ylärajana lavan aiheuttamalle voimalle. Tosiasiassa materiaalien erilaiset pettämismekanismit pienentävät arvoa. Tässä on toisena simulaationa tapaus plastisoituvalla materiaalilla.
Jossain vaiheessa yritän vielä vääntää simulaation hauraalla komposiittilapamateriaal imallilla, jollaista esim. hiilikuitu lähinnä on. Laskennan konvergointi sellaisella materiaalilla on kuitenkin haastavaa, pitäisi melkein olla eksplisiittiratkaisija käytössä.
Pahoittelen musiikkivalintaa ::)
no oho! :o on tullu ennenki veivailtua tollasia ilmeisesti! ;D
-
he meant kilojoule, not megajoule. Off by a factor of 1000 :)
-
he meant kilojoule, not megajoule. Off by a factor of 1000 :)
Yes, as you can see in the thread before, you are right. I corrected this blunder in the revised video (I revised the link below) and removed also the case for blade with fuse sections (section joints were actually too flexible in bending to be realistic). Even if this video was indented to be just a demonstration and not science, that kJ/MJ confusion was too big one to be left in the video :P
-
no oho! :o on tullu ennenki veivailtua tollasia ilmeisesti! ;D
No, ihan tällaisia en ole ennen tehnyt.. Muuten kyllä kaikenlaista FEMiä on tullut ajan mittaan väännettyä muutamaan otteeseen.
Tässä tuli niin sanotusti tehtyä happotesti laskentaohjelmalle ja itsellekin. Tosielämän analyysit ovat ainakin tähän asti olleet aika lailla tylsempiä..