Kopterit.net
Tekniikka => Teoria => Aiheen aloitti: miccot - 18 Kesäkuu, 2009, 21:37:48
-
mites tuollainen useampi lapainen nuppi toimii kopterissa? toimiiko lavat myös stappalaiden roolia ja mites lento ominaisuudet tuossa muuttuisi?
(http://www.heliartist.com/showroom/images/medium/CNC%20Main%20Rotor%20Head/HA450RH5B/HA450RH5B_MED.jpg)
tuollainen olisi kyl komee skaalamallissa
-
En tiedä, mutta luulen että kuvan nuppi kaipaa gyropohjaista vakautusta kaverikseen.
Mutta laitan aiheeseen liittyvän jatkokysymyksen kun sattuu kiinnostamaan eräästä syystä...
Pitääkö nupin kierroksia laskea lapamäärän suhteessa? vai onko esim nelilapaisella lavan kohtaama ilma jo niin turbulenttistä että suora skaalaus ei toimi? Vai käytetäänkö 2+ lapaisissa lyhyempiä/ohuempia lapoja kuin kaksi lapaisissa.
-
Iltaa ja kivaa jussia kaikille.
Roottorin kierrosnopeuden teoreettinen huippu on yleensä äänennopeus. Äänen nopeudessa aerodynaamisen lait muuttuu melko paljon ja siksi roottorin lavat ei saa ylittää äänen nopeutta. Mitä pienempi roottorin halkaisija on, niin sen enempi se saa kiertää. Esim isot 1:1 koptereiden roottori pyörii esim luokkaa 400 rpm, 90:ssa FAI kopterissa 1900 RPM ja sitten 500:ssa roottori jo saattaa pyöriä 2700 rpm.
Toki siinä sitten tulee ennen sitä lavan kärjen äänennopeuden kohtaamista muitakin juttuja vastaan kuten tosiaan ilmavirtaukset, nupin lepatus ja muut toiminta. Mutta en osaa sanoa pitääkö tuollaisella monilapaisella kopterilla laskea kierroksia. Luultavasti pitää koska nostovoimaa on enempi eikä niillä mitään 3D lentoa lennetä joten kierroksia ei tarvita lentämiseen niin paljoa. En sitten tiedä johtuuko kierrosten laskeminen siitä lisääntyneestä nostovoimasta ainoastaan, vaiko tuleeko jotain muitakin seikkoja mukaan jotka vaikuttaa siihen. Niin ja roottorin vastus kasvaa eikä noissa kopterimoottoreissa vääntöäkään rajattomasti ole.
Hyvin rauhallisesti porukka on noilla monilapaisilla lennellyt joten ilman elektronista stabilointia ne on kaiketi hieman vaikeita ajaa.
--
Timo
-
minkälaista elektroniikkaa tuo vaatisi lentämiseen ja mitä vaikutusta sillä olisi ilman sitä?
-
minkälaista elektroniikkaa tuo vaatisi lentämiseen ja mitä vaikutusta sillä olisi ilman sitä?
Vaatii samaa elektroniikkaa kuin muutkin flybarless -nupit, noista on täällä juttua jonkin verrankin jossain.
Ilman elektroniikkaakin voi toki lennellä, ominaisuudet varsinkin tuulessa ja ympyrää ajettaessa on vaan melko erikoiset. Ja lavat sekä niiden sisäinen painotus vaikuttaa omituisuuksiin melko paljon.
Melko hyvin kannattaa opetella ensin lentelemään normi nupilla ennenkuin kokeilee, toki mulla ei oo tietoa kysyjän lennättelykokemuksesta.
-
Tää on aika komea
http://www.youtube.com/watch?v=nInaVCmi_nM (http://www.youtube.com/watch?v=nInaVCmi_nM)
-
Tässä yksi aiheeseen liittyvä kuva messuilta. Valitettavasti en löytänyt yrityksen nimeä.
(http://farm4.static.flickr.com/3299/3641202116_c788d92369.jpg?v=0) (http://farm4.static.flickr.com/3299/3641202116_7ec8837a4e_o.jpg)
ps. Vihdoinkin flickr blokkaus on poistui.
-
Mitenkähän lapojen lisääminen vaikuttaa roottorikehän kantavuuteen ja tarvittaviin lapakulmiin? Veikkaan että useampi lapa kantaa paremmin, mutta miten paljon lapamäärän kaksinkertaistus lisää kantoa? 3D:ssähän olisi kova sana laittaa monta pientä lapaa, jolloin kantavuus ja moottorin kuormitus pysyisivät normaaleina, mutta massa siirtyisi lähemmäksi nuppia ja saisi aikaan aivan hullut roll-ratet...
-
Mitenkähän lapojen lisääminen vaikuttaa roottorikehän kantavuuteen ja tarvittaviin lapakulmiin?
Maalaisjärjellä ajateltuna lapamäärän tuplaaminen suurin piirtein tuplaa nosteen. Tätä voidaan kompensoida sitten tiputtamalla lapakulmia ja/tai kierroksia. Tai lyhentämällä lapoja. Seuraava kappale on mutuilua ja muistelua suurien poikien puheista.
Lapojen lisääminen saa aikaan tosiaan suuremman nosteen, mutta samalla lisää pyörteilyä. Lavat siis alkavat häiritä toistensa toimintaa sitä enemmän, mitä enemmän niitä matkaa samaa uraa ja mitä suuremmalla nopeudella. Käytännössä siis roottorin kierrosnopeutta ei voi nostaa aivan "rajattomasti" kompensoimalla nosteen kasvua lapoja lyhentämällä. Tarpeeksi suurilla kierroksilla monilapaisella potkurilla pyörteily on todella vahvaa ja lavat "kauhovat tyhjää" tai "pyörivät itse itselleen luomassa suossa". Käytännössä siis noste ei enää nousekaan kierrosnopeuden kasvaessa, vaan saturoituu jossain vaiheessa.
Lääke pyörteilyyn on lapojen vähentäminen. Kolme on mukava lukumäärä, kaksi vielä parempi. Kierrosnopeus voidaan nostaa merkittävän suureksi samalla parantaen kopterin reagointia ohjausliikkeisiin. Vielä pidemmälle äärimmäisyyksiin mentäessä toinen lapa korvataan vastapainolla ja lennetään yhdellä. Tällöin menetetyn nosteen kompensoimiseksi kierrosnopeus ~kaksinkertaistetaan, jolloin reagointinopeus on paras mahdollinen. Pyörteilykään ei ole haitaksi, koska lapoja on uralla niin harvassa. En tosin tiedä miten todellisuudessa kopterin liikehdintä vikkelöityy nousseen kierrosnopeuden myötä, koska massaa on siirtelemässä vain yksi lapa... Joku asiasta oikeasti tietävä kertonee.
Lapoja lisätessä raja tulee usein myös materiaalivahvuuksissa ja moottorin tehossa vastaan. Kaksinkertainen määrä lapoja aiheuttaa suurin piirtein kaksinkertaisen pyörintävastuksen (ilmanvastus), joka voi olla monelle komponentille liikaa. Tuhojen välttämiseksi roottorin kierrosnopeutta pudotetaan reippaasti. Ja tämähän oli mahdollista nimenomaan lisälapojen tuoman lisänosteen ansiosta. Mutta käytännössä siis erityisesti lisänostetta ei kompensoida pienemmillä lapakulmilla, vaan pienemmillä kierroksilla. Lavalla kun on tietty ilmanvastus, vaikka kulma olisi nolla.
Mutuilua ja spekulointia kerrakseen! Joku hyvämuistinen voisi tähän väliin linkata sen sivun/kuvan/videon, jossa lennetään yksilapaista kopteria. Vängän näköinen peli oli se!
-
Kirjassa helikopteriteoria on myös käsitelty ko. aihetta. (Em. kirja kylläkin käsittelee oikean kopterin asioita, mutta mikseivät ne pätisi myös pienemmissä koneissa??) Tässä hieman katkelmia:
''Lapojen yhteenlasketun pinta-alan tulisi olla leijuntahyötysuhdetta ajatellen sellainen, ettö roottorin keskimääräinen kohtauskulma olisi 5-6 astetta. Tämän mitoituksen perusteella lapojen pinta-ala tulisi kuitenkin liian pieneksi kaartolentoa ja ylipäätänsä suurempia ''G-arvoja'' ajatellen.
Lapa sakkaisi liian suurelta alueelta aiheuttaen vastuksen kasvun.
Työntövoimakertoimella on paljolti vastaava merkitys kuin lentokoneen siiven nostovoimakertoimella. Leijuntasuorituskyvyn kannalta lavan työntövoimakertoimen tulisi olla n. 0.1. Tällöin keskimääräinen kohtauskulma on noin 6 astetta.
Kun lapojen pinta-ala on määritetty, se jaetaan kahdelle tai useammalle lavalle. Kaksilapaista ratkaisua puoltavat sellaiset nkökohdat kuten hinta, lavan yksinkertaisuus ja pieni säilytystilavaatimus.
Saavutusarvotekijät eivät siis ole ratkaisevia lapojen lukumäärää valittaessa, vaikka niitäkin on otettava huomioon. Leveän lavan Reynoldsin luku on suuri, mikä parantaa profiilin aerodynaamisia kertoimia. Toisaalta, jos lavan sivusuhde käy liian pieneksi, kärkihäviöt mitätöivät em. edun. Jos taas lavat ovat liian ''hoikkia'', aeroelastiset ilmiöt ovat vaikeammin hallittavissa.''
Toivottavasti joku sai tästä jotain irti.
Nyt täytyy lähteä käsiä rasittamaan, nimittäin Beethovenin kuutamosonaatin kolmatta osaa (presto allegro) soittamaan. ;D ;D
-
nyt tuli 4 lapainen nuppi ostettua kopteriin. katsotaan tuleeko perille.. maksoi 80€ kuluineen eHIROBO:sta..
-
Ilmoittele miten se toimii :)