Kopterit.net
Kilpailutoiminta => F3C FAI => Popular => Aiheen aloitti: mrsaila - 23 Toukokuu, 2009, 10:38:30
-
Miten nuo 2. ja 3. liike suoritetaan oikein? Mihin suuntaan kopteri on suhteessa lennätäjään näitä ajettaessa?
Muiden liikkeiden ajaminen kuvataan hyvin siinä vanhassa ohjelmassa.
-
Miten nuo 2. ja 3. liike suoritetaan oikein? Mihin suuntaan kopteri on suhteessa lennätäjään näitä ajettaessa?
Käsittääkseni noissa poppiksen leijutuksissa ajetaan perä kuskia kohti eli esimerkiksi tuo M ajetaan kopterilla "kylki edellä". Korjatkaa, jos olen väärässä.
-
hmm,
siinä vanhemmassa ohjelmassa on kuvattu pystyneliön suorittaminen siten että se ajetaan lennätyslinjan suuntaisesti, eli kylki kuskia päin.
Pitääpä yrittää etsiä jotain videota tms. googlaamalla.
-
Nykyisessä ohjelmassa kaikki Poppiksen leijuntaliikkeet saadaan ajaa perä lennättäjää kohti.
Liikkeiden suoritus
2. Leijunta M
Nostetaan kopteri ensin leijuntaan noin 2 m korkeuteen. Liikutetaan kopteri 2 m:n korkeudessa kulmalipulle. Nostetaan kopteria 5 m ylöspäin pystysuoraan pysytellen kulmalipun päällä. Lasketaan kopteri 45 asteen kulmassa liikkuen samalla keskiympyrän kohdalle 2 m:n korkeuteen. Nostetaan kopteria taas uudestaa 5 m ylöspäin samalla liikkuen 45 asteen kulmassa toiselle kulmalipulle. Lasketaan kopteria 5 m suoraan alaspäin kulmalipun päällä. Liikutetaan kopteri takaisin keskiympyrän päälle pysyen edelleen 2 m:n korkeudessa. Lopuksi lasketaan kopteri pystysuoraan keskiympyrän keskelle.
3. Leijunta puoliympyrä
Nostetaan kopteri 2 m:n korkeuteen keskiympyrän päälle. SItten leijutetaan kopteria neljännesympyrän säteen suuntaisesti 2,5 m sivuttain ja samalla nostaen kopteria 2,5 m. Kopterin tulisi tämän jälkeen olla noin 4,5 m:n korkeudessa keskiympyrän ja kulmalipun puolivälissä. Tämän jälkeen liikutetaan kopteria 5 m sivuttain keskiympyrän ja vastakkaisen kulmalipun puoliväliin pysyen samassa n. 4,5 m:n korkeudessa. Tämän jälkeen lasketaan kopteri taas neljännesympyrän säteen suuntaisesti keskiympyrän kohdalle 2 m:n korkeuteen. Sitten lasketaan kopteri keskiympyrän keskelle.
Molemmissa liikkeissä kopteri pysäytetään paikalle 2 sekunnin ajaksi jokaisen suunnanmuutosen eli "kulman" kohdalla. Samoin tehdään nousun jälkeen ja viimeiseksi ennen laskua.
Nykyisessä ohjelmassa kaikki leijuntaliikkeet tehdään leijuntaneliön keskiviivan suuntaisesti eli kopteria ei periaatteessa pitäisi likuttaa syvyyssuunnassa lainkaan.
Tulipas taas oikein kunon kapulatekstiä mutta toivottavasti saat siitä edes jotain irti.
-
Moikka,
Juize antoikin jo aika hyvät ohjeet. Unohti kuitenkin painottaa sitä, että leijunta-M liikkeessä on 2 sekunnin paikoillaan leijutukset jokaisessa pisteessä jossa kopteri vaihtaa lentosuuntaansa. Eli esim ekan lipun päällä 2m korkeudella pysytään 2 sek paikoillaan ennen kuin noustaan ylös. Kun on noustu ylös, ollaan taas 2 sek paikoillaan ennen kuin lähdetään siihen 45 asteen laskuun. Sitten taas keskiympyrän päällä on 2 sek paikoillaan olo ennen nousua jne.
Nopsaan yritin tulkita ruotsinkielisiä popularin sääntöjä ja käsitin, että siellä sanottiin, että kopterin pitäisi olla yhdensuuntaisesti tuomarilinjan kanssa. Eli kylki lentäjää kohden lennettäisiin. Taitaa se perä itseä kohti olla entisaikoijen juttuja.
Mikäli joku joka ruotsia osaa haluaa tarkistaa asian, niin poppiksen viralliset säännöt löytyvät täältä
http://www.f3c.se/docs/2006/Pop2006.pdf (http://www.f3c.se/docs/2006/Pop2006.pdf)
PS. Itse kyllä olen sitä mieltä että poppiksen voisi päivittää ja siinä olisi vaikka salmiakki tai pystykolmio jossa pitäisi tehdä edes yksi 180 asteen puolipiruetti. Tällöin pitäisi osata leijuttaa molemmilla kyljillä.
--
Timo
-
Lainaus:
Piloten kan välja att utföra sina hovringsmanövrar antingen med modellens stjärt pekande mot
domarlinjen eller med modellen parallellt med domarlinjen. Om piloten valt att hovra med
modellen parallellt med domarlinjen multipliceras hovringsmanövrarnas domarsiffror med
faktor 2.
Mun käsittääkseni pilotti saa valita leijuttaako perä itseään päin vai kylki itseään päin, jos valitsee kylki itseään päin kerrotaan leijuntapisteet kertoimella 2.
Tosin en mäkään ole mikään ruåtsin kielen mestari, mutta noin tuon ymmärtäisin.
-
Tää on vähän oftopikkia, mutta koska ruatsiih on mulle yhtä helppoa kuin vanahat riimukirjoitukset, kysyin googlelta apua. Jari ilmeisesti on syntyjään paraisilta tai porvoosta, koska näyttää tuo lopullinen käännös olevan paljon parempi :D
Translation: Swedish (automatically detected) » Finnish
Ohjaaja voi halutessaan hoitaa hovringsmanövrar joko mallia häntää kohti motdomarlinjen tai mallin rinnalla linjan tuomiot. Mikäli lentäjä päätti Hoverissa medmodellen rinnalla tuomioiden linja kerrottuna hovringsmanövrarnas tuomioiden määrät medfaktor 2.
-
Tuosta kylki itseä päin leijutuksesta oli puhetta viimevuoden SM-kisojen yhteydessä ja silloin puhuttiin, että ruåttalaiset ja norskit käyttää tuota pistekerrointa 2 mutta Suomessa sitä ei ole ollut käytössä. Oli muistaakseni myös puhetta, että pitäisikö se ottaa käyttöön täälläkin, sai mielestäni kanatusta.
Timolle: kyllä mäkin tuon 2 sek paikallaanolon mainitsin, hiukan eri sanoin, kolmanneksi viimeinen kappale :)
ps. Kyllä mäkin kannattaisin poppiksen päivitystä mainitsemallasi tavalla ja lisäksi voisi ajatella, että taivaslentoon lisäisi vaikka pystykäännöksen, ihan yhtenä kappaleena ja vaikka silmukan. Tällöin ohjelmasta tulisi hiukan monipuolisempi. Nykyinen on vähän niin, että poppiksen ohjelma on turhan simppeli mutta sportti taas tuntuu jo vaikeahkolta vaakakierteineen kaikkineen. Näin saataisiin kynnys poppiksesta sporttiin edes hiukan matalammaksi. Tää nyt sitten on ihan mun omaa mielipidettä mutta kommenttia saa antaa.
Juha
-
Uusi kisakausi 2011 edessä, joten nostetaan tämä aihe esiin.
En tiedä miten olette "popista" viimevuonan ajaneet (onko luokkaa lennätetty?), mutta olen viihdyttänyt itseäni ajamalla saman tapaisia leijuntakuvioita. Kylki itseen päin on minulle vaikeinta, joten sen lisäpisteet lienee kohdallaan.
Koska kyse on aloittelijan sisääntuloluokasta, pitäisi olla mahdollisuus ajaa myös pyrstö itseenpäin. Tälläinen alkeisluokka pitäisi olla mahdollisimman selkeä ja helppo lähestyä, sillä itse kilpailutilanteessa on jo kyllin tekemistä.
Vanhana (nimenomaan vanhana) lenokki-FAI kuskina muistutan, että helppoihin luokkiin juuttuneet yleinsä pyrkii muokkaamaan ohjelmaa oman edistymisensä mukaan. Tämä on huono asia, sillä sinä unohdetaan ne jotka vasta tavoittelevat ohjelmaa. Syntyy ilmiö jossa ohjelmaa kehitetään sen harrastajien kehittymisen myötä, niin että uuden tulokkaan osallistumiskynnys nousee kohtuuttomasti. Mitä nopeammin uudet harrastajat saadaan mukaan kisoihin, niin siitä syntyy ihan uutta motivaatiota opetella lisää.
Itselle on hämärää esim. kulmalippujen etäisyys? Kuskin etäisyys lennätyslinjasta? jne...
Voi olla että mun nykynen ajotapani ei lainkaan sovellu kisasuoritukseksi, eli mittasuhteet ym. ihan omintakeisia.
Jos poppista ajetaan (?) ja halutaan että siinä riittää uusia kasvoja, niin ei liene kohtuuton toivomus että tuo ruotsinkielinen sääntö käännettäisiin suomeksi. Tässä on kuukausia aikaa opetella Popular, mutta se on liian pitkä aika odotella että näkisi ohjelman oikea suoritus seuraavissa kisoissa. Video kisasuorituksesta olisi erinomaisen informatiivinen itsekseen lennättävälle.
Toisekseen, olen pettynyt näihin 3D "rex-standardi" koptereihin, sillä ne on kaikkea muuta kuin vakaita leijuntatarkoituksiin. 600-kokoluokan kopterien mekaniikka yli kaksinkertaistaa servoliikkeen ja valtavat 3D-liikeradat ei tue leijuntakuvioiden tarkkaa suoritusta.
Lopputuloksena käytetään hyvin pieniä servon liikeitä, eikä epätarkkuutta saa pois tällätavoin.
Paljon parempi olisi suorakytketyt servot ilman vipuvälityksiä, mutta servojen laakerit ei taatusti kestä osoman sähkökopterin rasituksia.
Muistelen, että 20-vuotta sitten FAI-koptereilla käytettiin lyhyitä servovipuja ja täysiä 125% liikeratoja juuri tarkkuuden ja voiman saavuttamiseksi.
Onko todella niin, että markkinoilla ei ole kohtuukokoisia (600) sähkökoptereita FAI-setupilla?
120-asteen ohjaus on varmaan kehittynyt 3D tarpeisiin, mutta nykyään ei taida enään löytyä "normaali" mekaanisia miksauksia, jotka olisi paremmin säädettävissä näihin leijuntakuvioihin ja sulavaan skaalamaiseen lentotapaan (vanhan lennokkimiehen käsitys lentämisestä =)
-
Itselle on hämärää esim. kulmalippujen etäisyys? Kuskin etäisyys lennätyslinjasta? jne...
Voi olla että mun nykynen ajotapani ei lainkaan sovellu kisasuoritukseksi, eli mittasuhteet ym. ihan omintakeisia.
Jos poppista ajetaan ja halutaan että siinä riittää uusia kasvoja, niin ei liene kohtuuton toivomus että tuo ruotsinkielinen sääntö käännettäisiin suomeksi. Tässä on kuukausia aikaa opetella poppis, mutta se on liian pitkä aika odotella että näkisi ohjelman oikea seuraavissa kisoissa. Video kisasuorituksesta olisi erinomaisen informatiivinen itsekseen lennättävälle.
Samaa olen itse vähän ihmetellyt. Kisailu vaikuttaa tällaisen sunnuntaikuskin mielestä aika salatieteeltä, kun siitä on niin vähän tietoa saatavilla. Olen jossain kerran jopa nähnyt graafisen esityksen kentästä, mutta en enää muista missä. Saisiko sen esimerkiksi wikiin? Yksinkertainen kuva josta selviää etäisyydet lippuihin jne. Samaten kisaohjelmat (muutkin kuin poppis) suomeksi selitettynä ja kuvitettuna wikiin?
Paljon parempi olisi suorakytketyt servot ilman vipuvälityksiä, mutta servojen laakerit ei taatusti kestä rasituksia.
Muita merkkejä on maailma täys, ei muuta kuin katselemaan! Ensimmäisenä 600:na "suoravälityksellä" tulee mieleen Logo 600 (koska olen katsellut sitä sillä silmällä jo jonkin aikaa). Olen itse helpottanut kärsimystäni reksin liikeratojen suuruudesta siirtämällä servovarren palloja lähemmäs servon akselia.
-
Lennätys/kisapaikan tiedot ja mitat tästä linkistä ja sivu 13. Lisää on linkkejä on tuossa kilpailutoiminnan yleisissä osioissa. http://www.fai.org/aeromodelling/documents/sc4 (http://www.fai.org/aeromodelling/documents/sc4)
Mitat on niin että reuna lippujen etäisyys on toisistaan 10m eli keskiympyrästä molempiin se 5m matkaa. keskiympyrästä lennättäjän ympyrän keskipisteeseen on 9m ja lennätys ympyrän koko 2m jolloin etureuna on 8m keskiympyrästä.
-
Koska kyse on aloittelijan sisääntuloluokasta, pitäisi olla mahdollisuus ajaa myös pyrstö itseenpäin. Tälläinen alkeisluokka pitäisi olla mahdollisimman selkeä ja helppo lähestyä, sillä itse kilpailutilanteessa on jo kyllin tekemistä.
Niissä kisoissa mitkä olen parin viimevuoden aikana nähnyt, on poppis ajettu perä itseenpäin. En muista onko sovittu ennen kisoja että kylkileijuista saisi tuplapisteet.
Olen kyllä samaa mieltä että poppis täytyy pitää yksinkertaisena. Jos kuvioiden leijuttaminen kylki-itseenpäin alkaa sujua varmasti, on aika siirtyä eurosporttiin.. minun mielestä.
-
Muita merkkejä on maailma täys, ei muuta kuin katselemaan! Ensimmäisenä 600:na "suoravälityksellä" tulee mieleen Logo 600 (koska olen katsellut sitä sillä silmällä jo jonkin aikaa). Olen itse helpottanut kärsimystäni reksin liikeratojen suuruudesta siirtämällä servovarren palloja lähemmäs servon akselia.
Tarkoitatko että tuota kaksiaisaista työntötankosysteemiä sietää muuttaa niin että työntötangot ei ole täysin yhdensuuntaisia? Eikö systeemi jumita (pindaa-panttaakovasti ), jos servon puolella välimatkaa kavennetaan? Mun geometrian käsityskykyni on jo kaventumaan päin ;D
Epävarmuuteni asiasta johtuu käsityksestä, että ollakseen symmetrinen liike pitäisi työntötangon lähteä aina 90-asteen kulmassa. Nyt jos lähennetään linkkipalloja serovivulla, muuttu tuo symmetria, enkä käsitä seurauksia.
Nyt olen ajellut n.50% servoliikkeellä, joka vastaisi suunnilleen suorakytkettyjä servoja. Sietääkö muuttaa servopyörän palloja noin paljon lähemäksi? - jumittamatta? Harmillisesti ne linkkipallot on servopyörän alapuolella, mutta kokeillaan mahtuuko ja mitä tapahtuu...
Logo 600 kopteria en tunnista ja haluaisinkin ulkomaan kauppoihin pettyneenä pitäytyä kotimaan kauppiaiden tarjontaan. On niin tavallista, että Honkongin paketit viipyy ja viipyy (Walkeran varaosapaketti jo toista kuukautta matkalla), eikä kielitaito riitä kinuskienglannin selvittelyihin. Syystä olen jämähtänyt "rexstandardiin", eikä se ole mikään FAI-type, ei todellakaan!
-
Jos 600-kokoinen F3C:hen suunnattu peli kiinnostaa, niin eikös tuo Hirobon SDX ole sellainen? Sabesta näitä saa...
Jussi.:llä on kyseinen värkki sähkölle konvertoituna.
-
Tarkoitatko että tuota kaksiaisaista työntötankosysteemiä sietää muuttaa niin että työntötangot ei ole täysin yhdensuuntaisia? Eikö systeemi jumita (pindaa-panttaakovasti ), jos servon puolella välimatkaa kavennetaan? Mun geometrian käsityskykyni on jo kaventumaan päin ;D
Varmasti jossain kohtaa lähtee panttaamaan, mutta liikkeet pitää rajoittaa sen mukaan, että ei panttaa. Mun 600:ssa linkkipallojen etäisyys on servon päässä ~21mm, kun se kolmiovivussa on ~29mm. Nähdäkseni liike on yhä symmetrinen, kunhan kumpikin linkki on samassa kulmassa verrattuna servoarmiin.
Liikkeitä voi koittaa rahoittaa myös tilanteesta riippuen vaihtamalla lyhyemmät pallot swashplateen ja/tai vaihtamalla lavanpitimet FBL-mallisiksi (linkkipallon etäisyys lepatusakselista on suurempi).
Logo 600 kopteria en tunnista ja haluaisinkin ulkomaan kauppoihin pettyneenä pitäytyä kotimaan kauppiaiden tarjontaan.
Mun mielestä joku kehui ostaneensa Logonsa ihan kotimaisesta kaupasta (Hobby-jotain taisi olla kauppa), mutta en kyllä kehtaa varmaksi muistaa. Virallisesti en ole nähny Saksaa lähempää tuota minkään kaupan sivulla.
Sabe myy ammattitaitoisesti ja äärimmäisen hyvin palvellen Hiroboa, kannattaa tsekata! Jos Reksit kismittää on aivan turha pitäytyä niissä!
-
Muita merkkejä on maailma täys, ei muuta kuin katselemaan! Ensimmäisenä 600:na "suoravälityksellä" tulee mieleen Logo 600 (koska olen katsellut sitä sillä silmällä jo jonkin aikaa). Olen itse helpottanut kärsimystäni reksin liikeratojen suuruudesta siirtämällä servovarren palloja lähemmäs servon akselia.
Tarkoitatko että tuota kaksiaisaista työntötankosysteemiä sietää muuttaa niin että työntötangot ei ole täysin yhdensuuntaisia? Eikö systeemi jumita (pindaa-panttaakovasti ), jos servon puolella välimatkaa kavennetaan? Mun geometrian käsityskykyni on jo kaventumaan päin ;D
Epävarmuuteni asiasta johtuu käsityksestä, että ollakseen symmetrinen liike pitäisi työntötangon lähteä aina 90-asteen kulmassa. Nyt jos lähennetään linkkipalloja serovivulla, muuttu tuo symmetria, enkä käsitä seurauksia.
Nyt olen ajellut n.50% servoliikkeellä, joka vastaisi suunnilleen suorakytkettyjä servoja. Sietääkö muuttaa servopyörän palloja noin paljon lähemäksi? - jumittamatta? Harmillisesti ne linkkipallot on servopyörän alapuolella, mutta kokeillaan mahtuuko ja mitä tapahtuu...
Logo 600 kopteria en tunnista ja haluaisinkin ulkomaan kauppoihin pettyneenä pitäytyä kotimaan kauppiaiden tarjontaan. On niin tavallista, että Honkongin paketit viipyy ja viipyy (Walkeran varaosapaketti jo toista kuukautta matkalla), eikä kielitaito riitä kinuskienglannin selvittelyihin. Syystä olen jämähtänyt "rexstandardiin", eikä se ole mikään FAI-type, ei todellakaan!
Moi Logo 600 ei ole mikään F3C kopteri vaan 3D taitaa lähin kopteri joka vastaa 600 Rexiä olla Sceadu tai ainakin mitä suomesta saa ja se on mekaanisella miksauksella, SDX taas on 3D kopteri ja CCPM miksaus.
-
Moikka,
Servo ja radio tekniikka menee koko ajan eteenpäin. Tämä on jo yksi syy miksi kannattaa unohtaa noita 20-vuotta vanhoja teknisiä ratkaisuja. Nykyisin koptereiden manuaaleissa on kerrottu miten kauaksi servon kuulat on hyvä asettaa ja näitä ohjeita todella kannattaa noudattaa jollei täysin tarkkaan tiedä mitä on tekemässä.
3D-kopteristakin saa F3C-lentoon sopivamman kopterin kun vähän tekee työtä asian eteen. Homma lähtee siitä, että hankkii painavammat stabilointilavat ja painavammat päälavat kopteriin. Seuraavaksi kunnon vaakaevä kopteriin, eihän noissa 3D-koptereissa ole edes mitään vaakaeviä. Nämä muutokset jo rauhoittavat kopteria paljon, lisäksi voi lentää pienemmillä kierroksilla joka rauhoittaa lisää.
Sen sijaan jos 3D-kopterina hankittu kopteri näidenkin muutosten jälkeen vielä liian herkkä. Niin asia on kimurantimpi. Koska ilmeisesti nupin linkistön ja stabiloinnin geometria on sellainen, että nuppi ohjaa paljon. Tällöin asiaa pitäisi minusta muuttaa siten, että kopterin roottorin ohjaussuteihta muuttaa, mutta se ei enää todellakaan ole helppoa ja sellaista jota kuka vaan voisi tehdä onnistuen siinä. Mikäli kopteria rauhoittaa siten, että laittaa servopyörällä linkkien kuulia lähemmäksi servopyörän keskustaa niin tarkkuus toki lisääntyy, mutta ohjauksen lineaarisuus kärsii merkittävästi. Joten en tätäkään suosittelisi kauheasti hyödyntämään. Mikäli kopterin kallistuslevylle voi vaihtaa vaikkapa lyhyemmät pallon, niin se voisi auttaa mukavasti jne. Mutta jälleen tässäkin pitää hieman tietää mitä on puuhaamassa. Tällöin servot sopivaa liikealuetta vielä mutta kallistuslevy ei ohjaa niin paljoa joten tarkkuus kasvaa hivenen jne.
Erittäin suuri vaikutus kopterin stabiilisuuteen leijunnassa on myös radion säädöillä. Nykyiset F3C-ohjelmat ovat todella haastavia kopterille sillä leijunnassa pitäisi kyetä mahdollisimman vakaaseen ja tarkkaan ohjaukseen ja taivasliikkeissä pitäisis saada melkein 3D-kopterin lapakulma-aluetta vastaavat liikealueet ulos. Näin ollen nykyaikaisen F3C-kopterin servoista ei liikettä voi paljoa rajoittaa kuulien etäisyyttä pienentämällä. Mikäli liikealueet olisivat pienillä kuulaetäisyyksillä tapissaan jo, niin kopteria trimmatessa voisi käydä niin, että servon liikerata loppuisikin kesken. Tästä ongelmasta en jaksa nyt alkaa selvittämään tällä kertaa enempää mutta ongelma on todellinen. Näin ollen nykyinen käytäntö on leijuntaliikkeissä käyttää pieniä liikealueita radiossa ja lisätä expoa aika paljon jolloin tarkka-ohjaaminen on helpompaa.
TREX 600:sta saa varmasti myös ihan hienon kopterin Populaariin kun vain tekee siitä sen luonteiseen lentoon sopivan. Hirobon SDX on myös mainio kopteri mutta siinä joutuu sähköjä rakentamaan hieman enempi koska kopteri on alunperin polttomoottoriversio.
--
Timo
-
En mä sanoisi tätä mitenkään salaseuratoiminnaksi, asoita pitää vain osata kysyä. Säännöt sekä muut kilpailemiseen liittyvät jutut ovat jopa niin virallisia että kaikki tieto löytyy kaikkien ilmailijoiden kattojärjestön FAI:n sivuilta. Tieto on siellä englanniksi, mutta asiat kyllä selvenevät, niin kuin tässä on taas huomattu.
Sitten tosta ohjauksen geometriasta.
Vaikka liikeratoja joutuu rajoittamaan radiolla, en usko että ensimmäisenä huomaa että onpa huono resoluutio ohjauksessa. Varsinkin jos on laadukkaat servot sekä klapiton mekaniikka. Jos haluaa kuitenkin siirtää palloja lähemmäs keskikohtaa, palloja pitää myös siirtää taaksepäin, jolloin 90 asteen kulma säilyy työntötangon sekä servopyörän tangentin välillä. Tällöin ei menetetä ohjauksen symmetriaa. (Asiaa tänään pohittiin Timon kanssa) lisätietoa asiasta http://model.hirobo.co.jp/parts-list/0414-945_E3_VPUS_SSZ5/jm1-0414945.pdf (http://model.hirobo.co.jp/parts-list/0414-945_E3_VPUS_SSZ5/jm1-0414945.pdf) sivu 40 alareuna. (suht iso tiedosto, kärsivällisyyttä jos on hidas yhteys...)
Eli kyllä lähes mistä tahansa 50 / 600 kokoluokan koneesta voi tehdä F3C-käyttöön soveltuvan. Hirobon SDX taitaa olla ainut, senkin koneen kanssa pitää osata säätää nuppi oikein. Kopteriin kuin kopteriin vain painavat lavat (600-kokoluokkaan ehkä 180g?), 30-40g stabbarit, pehmeät lepatuskumit, sopivat kierrokset leijuntaan ja pienet liikealueet. CCPM vai mekaaninen miksaus, eipä ole väliä. CCPM on nopeampi lähes aina, mutta voi olla hyvä tai huono ratkaisu, riippuen kuskista ja säätämisen halusta. Itse molemmat omistavana voin sanoa että kummallakin on vahvuutensa.
EDIT, 90-kokoiset koneet onkin sitten ihan eri lukunsa, ei kannata luulla että jokainen toimii kummassakin lajissa, F3C:ssä ja 3D:ssä, tulee jo niin monta muuttujaa...
-
En mä sanoisi tätä mitenkään salaseuratoiminnaksi, asoita pitää vain osata kysyä. Säännöt sekä muut kilpailemiseen liittyvät jutut ovat jopa niin virallisia että kaikki tieto löytyy kaikkien ilmailijoiden kattojärjestön FAI:n sivuilta. Tieto on siellä englanniksi, mutta asiat kyllä selvenevät, niin kuin tässä on taas huomattu.
Kyllä se pientä salamyhkäisyyden verhoa luo nykypäivän internet-aikana, jos tietoa pitää erikseen pyytää tai kysellä... :) Mutta tuolta FAI-sivultahan se tosiaan jonkin aikaa klikailtua ponkaisi esiin tällainen dokumentti: http://www.fai.org/aeromodelling/system/files/SC4_Vol_F3_Helicopters_11.pdf (http://www.fai.org/aeromodelling/system/files/SC4_Vol_F3_Helicopters_11.pdf)
En siitä huolimatta pitäisi ollenkaan pöllömpänä ajatuksena kirjailla vaikkapa sinne wikiin kilpailusta juttua kuvituksineen päivineen ihan jopa suomeksi. Uskoisin myös, että ensi syksynä ilmestyvä RC-kopteridokkari tuo paljonkin valoa myös tähän asiaan.
-
Kiva että poppiskin taas kiinnostaa porukkaa. Vaikka nyt ollaankin tässä internet ajassa, en oikein silti usko että videoita katsomalla ja nettiä selaamalla pääsee kovinkaan pitkälle harjoittelussa. Siinä on vaan niin paljon erilaisia asioita, joita ei itsekseen ajelemalla hahmota vaan vaatii sen, että kokeneempi on vieressä neuvomassa/kommentoimassa lentoa. Sama pätee kopterin ominaisuuksiin, itsekseen touhuava sokeutuu helposti pitämään omia säätöjään /kopteriaan hyvänä eikä pääse eteenpäin. Poppiksen osalta kisatilanne on varsin informatiivinen; tuomarit ei "kyttää" liikkeen nollaavia seikkoja vaan antavat rakentavaa palauteta suorituksesta. Kisoihin voi hyvin tulla vaikka ei ihan tarkkaan tietäisi miten liikkeet ajetaan, mallisuoritus annetaan aina ensin. Myöskään kilpailu voitosta ei ole näissä luokissa ollut liian veristä, otetaan rennosti ja huumorilla mieluummin.
- Jukka
-
Jos haluaa kuitenkin siirtää palloja lähemmäs keskikohtaa, palloja pitää myös siirtää taaksepäin, jolloin 90 asteen kulma säilyy työntötangon sekä servopyörän tangentin välillä. Tällöin ei menetetä ohjauksen symmetriaa. (Asiaa tänään pohittiin Timon kanssa) lisätietoa asiasta http://model.hirobo.co.jp/parts-list/0414-945_E3_VPUS_SSZ5/jm1-0414945.pdf (http://model.hirobo.co.jp/parts-list/0414-945_E3_VPUS_SSZ5/jm1-0414945.pdf) sivu 40 alareuna. (suht iso tiedosto, kärsivällisyyttä jos on hidas yhteys...)
Heh, tuo sama juttu on esitetty jo vanhan tavis Freyan manuaalissa, melko epäselvästi tosin. Joskus vuosia sitten huomasin, omiini olen tehnyt juurikin noin.
Sivusilmällä olen toisten vehkeitä kattellut, ei oo tainnu monikaan huomata.
-
Ylläkirjoitettuihin viitaten, pakko todeta että pahat aavistukseni on sittenkin totta!
Populaariin ei ole tarjolla yhtään valmiiksi sovelista "keskikokoista" sähkökopteria, vaan sellaisen muokkaaminen vaatii vuosien harrastuskokemuksen. Tämä taasen on huono yhtälö aloittelevaa harrastajaa ajatellen.
Olen kiitollinen kaikista vinkesitä kesyttää 600-retukka leijuntakuvioihin. Oikeastaan ne voisi siirtää omaksi säikeeksi.
Minusta olisi vähintäänkin harrastusta edistävää, jos saisi koottua yleiset ohjeet leijuntasetupin kehittämiseksi. Ne tempputrimmit kyllä löytyy aikanaan, kunhan poppis-kilpailuharrastus pääsee alkuun.
Vuosikymmenten kokemuksesta tiedän, että kilpailukokemus motivoi uskomattoman hyvin kehittämään omaa harastusta! Tapahtumissa näkee ja kuulee uusimmat oivallukset miten homma hoituu, mutta sunnuntaitasolla jäädään liian helposti yksikseen polkemaan paikoilleen.
-
Muistan kun itse pohdin tuota popular-luokkaan osallistumista ennenkuin olin yhtäkään kisaa nähnyt. Pää oli täynnä kysymyksiä johon ei oikein tuntunut tulevan mielestäni hyviä vastauksia. Sitä kun ei tiedä mitä ei tiedä niin luulee ettei tiedä vaikka ei niin paljon olekaan tiedettävää :)
Paras lääke oli, että hankkiuduin kentälle vuosia sitten kisailleen kopteristin (kiitokset tossulle) kanssa vähän käymään perusasioita läpi ja kokeilemaan kisaleijutuksia valvovan silmän alla. Toinen lentotaitoa eteenpäin nytkäyttänyt kokemus oli Anssin kanssa lentely. Siinä välissä sitten omaa treeniä mutta analyyttisen kaverin kanssa oppii todella paljon enemmän kuin yksin.
Asiaan: Sinullahan ei ole ihan mahdoton matka Nummelaan, en ole mikään kokenut säätäjä, mutta ainakin voisit kokeilla tuota minun sähkö SDXää ja saada siitä ehkä ideoita 600E:n käytökseen. Voidaan myös "simuloida" kisatapahtumaa jotta on sitten helpompi osallistua. Kun kevät vähän edistyy niin ollaan yhteyksissä?
Popular luokkaan olisi tosi hyvä saadaa kisaajia, siinähän on ajettu myös 450 ja 500 koptereillakin ihan hyvällä menestyksellä. Nyt tuntuu että suuri osa kisaajista on ajautunut FAI luokkaan ja eurosportissa SM kisoissa ei ollut kuin minä ja ege. Montako popular osallistujaa oli 2010? en muista yhtään kisaa mutta en ollut paikallakaan kaikissa.
-
Ylläkirjoitettuihin viitaten, pakko todeta että pahat aavistukseni on sittenkin totta!
Populaariin ei ole tarjolla yhtään valmiiksi sovelista "keskikokoista" sähkökopteria, vaan sellaisen muokkaaminen vaatii vuosien harrastuskokemuksen. Tämä taasen on huono yhtälö aloittelevaa harrastajaa ajatellen.
Olen kiitollinen kaikista vinkesitä kesyttää 600-retukka leijuntakuvioihin. Oikeastaan ne voisi siirtää omaksi säikeeksi.
Minusta olisi vähintäänkin harrastusta edistävää, jos saisi koottua yleiset ohjeet leijuntasetupin kehittämiseksi. Ne tempputrimmit kyllä löytyy aikanaan, kunhan poppis-kilpailuharrastus pääsee alkuun.
Vuosikymmenten kokemuksesta tiedän, että kilpailukokemus motivoi uskomattoman hyvin kehittämään omaa harastusta! Tapahtumissa näkee ja kuulee uusimmat oivallukset miten homma hoituu, mutta sunnuntaitasolla jäädään liian helposti yksikseen polkemaan paikoilleen.
Moi. lähde nyt ensiksi siitä että laitat liikealueet vaikka 50% ail ja ele ja expoa 20% ja sitte rudderille vaikka liikealue 70% ja 30 expoa sitte kun vielä pistät painavemmat stabbarit ja lavat ni luulisin että rauhottuu kummasti. Kokeile mikä on itelles sopivin ja aja sillä. Tsemppiä harjoitteluun 8)
Muistutus vielä että noi on sitte vaan leijjuntaan, taivaalla noi liikkeet ei enää riitä varsinkaan tuulella ja tulee ongelmia. Sitte kannattaa pistää vaikka painavempi akku tulee massaa enemmän, Sekä Timon mainitsemat evät perään. laitan motivaatioks vielä että ite ajoin ekat Poppiskisat 30v2 Raptorilla ja hyvin pysty ajamaan kun rauhoitti sen.
-
Aivan oikein, minulla on 50% servoliikettä (täydet liikeradat puolittajan takana). Näin kopterin alkuperäiset "riitävät" liikeradat on käytössä.
Exposta en tykkää leijunnasta, koska siitä syntyy lisää löysää tunnottomuutta. Täysillä liikeradoilla expoa on jo reilusti (norm. lentotila) St 1 ja St 2 lentotilat on jo normaalit taivasajosetupit. Servovälitysten muuttaminen tekisi kopterista pelkän leijutusvälineen, mutta kokemusta ja uskallsuta pitää kerätä muussakin kuin leijuntakuvioissa.
Stabbaripainoa en arvannut laittaa tarpeeksi, sillä alkuperäinen on vain 11g ja nyt 19g.
Tein jo muotin alkuperäisestä muovilavasta ja valan uuden hopeasta (ominaispaino 10.3). Kunhan saan valettua, niin näen paljonko painoa kertyi (toivottavasti ainakin 30g ?).
Wanhan papan kesät on mennyt F2B-kisoja kiertäessä ja kopterit on ollut lähinnä kelirikkoharrastus. Mutta jospa nämä trimmit tästä vielä löyyy, niin kuka ties saisin wanhoilla päivilläni laajennettua mukavia kisakokemuksia. Vanhana juniorityöntekijänä tunnen oppimisen vaikeudet ja nyt tunnen sen tutun tunteen jälleen omissa nahoissani ;D
Toivottavasti "poppis" saa uutta nostetta ensikesäksi...
-
Aivan oikein, minulla on 50% servoliikettä (täydet liikeradat puolittajan takana). Näin kopterin alkuperäiset "riitävät" liikeradat on käytössä.
Exposta en tykkää leijunnasta, koska siitä syntyy lisää löysää tunnottomuutta. Täysillä liikeradoilla expoa on jo reilusti (norm. lentotila) St 1 ja St 2 lentotilat on jo normaalit taivasajosetupit. Servovälitysten muuttaminen tekisi kopterista pelkän leijutusvälineen, mutta kokemusta ja uskallsuta pitää kerätä muussakin kuin leijuntakuvioissa.
Tässä sulla on ongelma. Ymmärrän, että haluat että kone on tunnokas leijunnassa, mutta kun homman nimi on vähän eri... Ero on siinä, että kone voi tuntua hyvältä ja tunnokkaalta, mutta silloin lento näyttää pahalta. Se näyttää pahalta, koska joka ikinen tikun heilautus näkyy kaikille. Tätä ei haluta todellakaan. Tavoite on, että kopteri näyttää "olevan pöydällä", eli ei heilu tai pompi. Siihen ainut keino on, että laitat pienet liikeradat ja isot expot. Itse ajelen n. 40% liikkeillä ja n.60% expoilla leijunnassa, ja ainakin Suomessa muuan EM-hopeamitalisti käyttää samankaltaisia liikkeitä. Näyttää hyvältä, voi tuntua pahalta :)
Stabbaripainoa en arvannut laittaa tarpeeksi, sillä alkuperäinen on vain 11g ja nyt 19g.
Tein jo muotin alkuperäisestä muovilavasta ja valan uuden hopeasta (ominaispaino 10.3). Kunhan saan valettua, niin näen paljonko painoa kertyi (toivottavasti ainakin 30g ?).
Suosittelen uusien stabilointilapojen ostamista. Hintaa ehkä 30-50e, jos hiilikuituisiin päädyt. Muoviset saa halvemmalla. Jos sulla on koneessa 4mm stabilointitanko, helpoin ratkaisu on tilata Sabesta Hirobon muoviset stabilontilavat. Näissä on tarpeeksi pinta-alaa sekä oikeanlainen profiili sekä muutettava paino. Voit aloittaa pelkällä lyijypainolla, tällöin about 30g.
Oleellinen osa on myös kunnolliset päälavat. Ne saattaa maksaa jonkun verran mutta sitä ei kannata pelätä, parantaa lento-ominaisuuksia niin paljon. Yksi jees lapa olis Rotortech 615 (H266101), ainakin jenkeissä toimivaksi todettu...
Edit, metalliset lavat ovat F3C Sporting Codessa kielletty.
-
Moro,
Pitää vähän vastailla tähän leijuntasetuppi asiaan ja muihinkin juttuihin.
Lähtökohta on se, että kaikki samat expo ja puolitusasetukset joilla esimerkiksi maajoukkue suunilleen lentelee ei taatusti ole aina suoraan siirrettävissä muille. Meillä maajoukkueessa on kaikilla hyvin samankaltaisesti reagoivat kopterit vaikka niissä eroja on koskien joitain sääolosuhteita jne.
Esimerkiksi se Egen viime kesänä käyttämä setuppi jossa radion puolittajat ja expot oli suunilleen matkittu meiltä mutta stabilointilavat painoivat 1,5 tonnia. Siinä oltiin sitten sellaisen yhdistelmän kimpussa, että jos kopteria ohjasi, niin sai ensi viikolla tulla katsomaan onko kopteri liikahtanut johonkin suuntaan vai pitääkö ohjata lisää. Tässä tulee sitten se vaikeus. Miten aloittelija joka ei ole kilpaillut tai ei tiedä millaisilla säädöillä olisi hyvä lentää tiettyä asiaa. Enkä nyt tarkoita yksinomaan sitä mitä radioon on syötetty vaikka expon arvoiksi. Mikäli nupin ohjaus tulee esimerkiksi myöhässä tai jotenkin terävästi, niin ollaan pahoissa ongelmissa joissa radioilla on vaikea korjata tilannetta. Kuvitellaan tilanne jossa leijutetaan paikoillaan tai tehdään piruettia paikoillaan, tuulenpuuska osuu kopteriin. Mitä me halutaan, me halutaan korjausohjaus joka korjaa / pysäyttää tuulenpuuskan häiriän heti. Jos ohjaus tulee vähän kumilanlamaisesti, niin se ei tule heti ja sitten kun se tulee, niin korjaus onkin jo liian suuri. Tätä on hyvin vaikea hallita enää radiolla vaan kyse on kopterin nupin säädöistä.
Toisaalta taas nuppi joka ohjaa hyvin agressivisesti, eli pienikin ohjaus saa kopterin heti liikkeelle on aika ikävä leijunnassa. Tällöin expon lisääminen vaan tosiaan tekee kopterista tunnottomamman ja ohjaus tulee vähän yllättäen ja silti suurempana kuin toivottiin tms.
Kopteri pitää saada istumaan vakaasti ja leijunnassa. Samalla sen pitää olla herkkä ohjaukseen ja sen pitää vastata ohjaukseen hyvin. Tämmöinen tilanne kun saavutetaan, voidaan käyttää huoletta aika isoa expoa ja puolittajia koska kopteri on vakaa mutta reagoi ohjaukseen silti kun sitä ohjataan.
Vähintään yhtä tärkeä asia josta ei kuitenkaan täällä kovin usein kirjoiteta on kopterin korkeusvakaus. Jotkut jotka ei kilpaile ja ovat kokeilleet vaikka minun kopteria voivat pelästyä koska vaikka pitchi tikkua liikuttelee leijunnassa, niin voi tuntua ettei mitään tapahdu. Syy tähän on se, että kopteria pitää pystyä leijuttaamaan siten, että se ei muuttaisi korkeuttaan lainkaan. Pitchi tikun melkein koko liikettä käytetään tuulessa siihen, että se pitäisi korkeutensa tarkasti. Mikäli korkeuden säätely olisi turhan herkkää, kopteri tekisi pientä ylös/alas liikettä paljon herkemmin ja häiritsisi muutakin ohjaustoimintaa leijunnassa. Mutta tämäkin on vain yksi näkemys muiden joukossa, osa tykkää pehmeämmistä ja osa kovemmista säädöistä. Nämä pitää tehdä enempi lennättäjän ja kopterin muiden ominaisuuksien mukaan.
Nämä kaikki asiat ovat sellaisia, että ne kehittyvät koko ajan. Olen ihan varma, että maajoukkueen kopterit ovat kaikki erilaisia lentää tänään, kuin mitä ne oli vaikkapa kaksi vuotta sitten. Kaikkein tärkein asia tässä kehityksessä on se, että se ei onnistu yksin. Ei millään, se vaatii ympärilleen porukan jolla on sama päämäärä ja silti kesekinäistä kilpailua.
Noihin expoihin sun muihin vaikuttaa sitten myös muuten paljon servojen ominaisuudet tarkkuus ja pitokyky sun muut ominaisuudet. On aivan selvää, että servo joka pystyy ohjaamaan todella tarkasti ja pehmeästi pieniä liikkeitä on sellainen jolla voidaan käyttää suurempia expoja kuin servo joka vaikkapa merkittävästi nopeampi mutta tarkkuudeltaan ja pitokyvyltää heikompi. Koska tällöin expo tekee juuri se, että vaikka radio ohjaisi servoa vähän, ei kopterissa servo todellisuudessa vielä ohjaa, sitten kun servo alkaa ohjaamaan tulee sitä ohjausta kerralla ja nopeammin ulos mitä alunperin lennättäjä oli toivonut.
Kaikkein tärkein apu aloitettaessa on muiden kilpailijoiden antama tuki. He meinaan huomaavat melko helposti jos säädöissä on tai kopterissa on jotain sellaista joka todella vaikeuttaa hommaa ja heillä saattaa olla usein ratkaisuja näihin ongelmiin.
En muista sanoiko Jussi silloin SM-kisoissa lennettyään viimeisen lentonsa mun kopterilla, mutta joku kuitenkin on todennut siitä, että se melkein lentää sen ohjelman itsestään. Jussi tais ainakin kirota sitä, että meni korjaamaan vaakakierteissä liikettä kuten teki omallaan, vaikka kaikki taisimme sanoa ennen lentoa, että älä korjaa ennakkoon mitään, lennä vaan, niin se kone tekee sen mitä pitää. Tuossa hyvin kulminoituu se ero miten sen kopterin saa toimimaan kun on porukkaa ympärillä jonka kanssa kehittyy näkemys siitä miten laitteiden pitää toimia ja porukkaa joiden tuella siitä sellaisen saa. Siksi kaikkein parasta on päästä muiden mukana kentälle jaa saada ne vinkit siellä kentällä koska on paljon kokemusta ja tietoa jota ei voi täällä foorumilla jakaa koska se tulee vain kokemuksena. Ei maailman parhaat F1-kuskitkaan pysty sohvalta sanomaan mikä on pielessä jossain autossa jollei he itse pääse sitä ajamaan jo kokeilemaan.
--
Timo
-
Moro,
Pitää vähän vastailla tähän leijuntasetuppi asiaan ja muihinkin juttuihin.
Kaikkein tärkein apu aloitettaessa on muiden kilpailijoiden antama tuki. He meinaan huomaavat melko helposti jos säädöissä on tai kopterissa on jotain sellaista joka todella vaikeuttaa hommaa ja heillä saattaa olla usein ratkaisuja näihin ongelmiin.
En muista sanoiko Jussi silloin SM-kisoissa lennettyään viimeisen lentonsa mun kopterilla, mutta joku kuitenkin on todennut siitä, että se melkein lentää sen ohjelman itsestään. Jussi tais ainakin kirota sitä, että meni korjaamaan vaakakierteissä liikettä kuten teki omallaan, vaikka kaikki taisimme sanoa ennen lentoa, että älä korjaa ennakkoon mitään, lennä vaan, niin se kone tekee sen mitä pitää. Tuossa hyvin kulminoituu se ero miten sen kopterin saa toimimaan kun on porukkaa ympärillä jonka kanssa kehittyy näkemys siitä miten laitteiden pitää toimia ja porukkaa joiden tuella siitä sellaisen saa. Siksi kaikkein parasta on päästä muiden mukana kentälle jaa saada ne vinkit siellä kentällä koska on paljon kokemusta ja tietoa jota ei voi täällä foorumilla jakaa koska se tulee vain kokemuksena. Ei maailman parhaat F1-kuskitkaan pysty sohvalta sanomaan mikä on pielessä jossain autossa jollei he itse pääse sitä ajamaan jo kokeilemaan.
--
Timo
Lämmin kiitos valaisevasta selvityksestäsi!
Tiedän omasta kokemuksesta mistä tuossa kirjoitat. Minulla on ihan samoja trimmauskokemuksia F2B-stunteista, joiden parissa olen puuhannut vuosikymmeniä. Vuosien saatossa kehityin stuntin trimmaamisessa sille tasolle, että trimmaamani "itsestään lentävät" stuntit on menestyneet tosi hyvin myös muiden kuskien käsissä.
Pakko kuitenkin muistuttaa, että nyt mennään niin korkealla ja kovaa, että tämän tasoista pohdiskelua ei kannata käydä Popular luokan parissa. Siihen on vielä valovuosi matkaa nykyisyydestä ;D
Olen tässä ihan noviisin (vasta alkajan paikalla), eikä siihen ei kulu vielä pitkään aikaan muut kun valmiiden konstruktioiden oikeanlainen käyttö. Mielelään oikean tyyppisen kopterin valinnasta sen saamiseen poppikseen soveltuvaksi.
Hirobon XDS on mainittu, mutta olen vuosien saatossa "nuuskannut" niin paljon nitroa, että vain valmis sähkökonstruktio tulee kysymykseen. En halua enään kyynelehtiä nitrokopterin tähden, eikä vaativat sähköistysmodifikaatiot ei ole järkeviä harrastuksen tässä vaiheessa (helposti turhia sakkolenkkejä).
Kyllä niitä yhteisiä tapaamisia järjestyy kesän mittaan, mutta siihen on vielä puoli vuotta liikaa aikaa tälläiselle takametsien miehelle, joka lennättää pääasiassa yksin. Etäneuvot ja keskustelu on oikeasti tärkeää näin aloittelijan näkökulmasta katsottuna.
Olenkin kiitollinen jo nyt esille tulleista neuvoista ja ohjeista. Monta HYVÄ tosiasiaa on tullut esiin ja jää nähtäväksi mihin näissä kopukkapuuhissa vuosien mittaan päästään ::)
Ystävällisesti kiittäen
juhani
-
Suosittelen uusien stabilointilapojen ostamista. Hintaa ehkä 30-50e, jos hiilikuituisiin päädyt. Muoviset saa halvemmalla. Jos sulla on koneessa 4mm stabilointitanko, helpoin ratkaisu on tilata Sabesta Hirobon muoviset stabilontilavat. Näissä on tarpeeksi pinta-alaa sekä oikeanlainen profiili sekä muutettava paino. Voit aloittaa pelkällä lyijypainolla, tällöin about 30g.
Oleellinen osa on myös kunnolliset päälavat. Ne saattaa maksaa jonkun verran mutta sitä ei kannata pelätä, parantaa lento-ominaisuuksia niin paljon. Yksi jees lapa olis Rotortech 615 (H266101), ainakin jenkeissä toimivaksi todettu...
Edit, metalliset lavat ovat F3C Sporting Codessa kielletty.
Kiitos huomautuksesta. Mutta sehän hoituu laminoimalla hiilikuitusukka "metallipainon" päälle :)
Ei vainen, tilaan mieluummin tuon ehdottamaasi valmiin Hirobon ratkaisun ja tutustun siihen!
Vinkistä kiittäen
-
Timo toiset stabbareista on myyty meni tohon Jussin Nova Guatroon toiset vois jollekkin kuvauskopterin omistavalle myydä.
-
Aika kylmä tosiasia, että T-Rex 600 ESP (3D) sähkökopterilleni ei ole tarjolla painavampia pladeja (3mm akselille), eikä kaupias noteeraa kun en tiedä tuotenumeroita. Storen padllen painot vain 17g. Lapojen painokaan juuri ylitä 130 grammaa. Tail Finejäkään ei ole saatavissa. Kovasti on hankalaa vakaan setupin löytäminen.
Ilmeisesti oikea lähtökohta on F3C eikä 3D kopteri, ilmeisesti Hirobo olisi ollut ainoa oikea vastaus eikä "rexstandardi". Mutta - mutta, sitä on nielty synteettistä oljyä ja nuuskattu nitroa jo liiaksi asti. Näyttää ihan umpikujalta, tai uusilta valinnoilta... ???
Ehkä se kopukan "hakkaaminen ja ryskytys" ei olekkaan niin huono juttu, koska kaikki nykysuuntauksen sähkökopterit tähtää nimen omaan liikeherkkyyteen, eli 3D kieputteluun!
Olen siis vain asennevammainen lennokkimiehen "sulavan ajon" arvostuksineni ;D Pitää vaan käyttää näitä siihen mihin ne on suunniteltu, eikä yrittää sitä mihin ne ei ole tarkoitettu :-\ "Poppis" tuntui vaan kivalle aloittelijan haasteelle "välipalana"...
Antaa siis kaikkien kukkien kukkia... ;D
-
Hirobon SDX:ssä taitaa olla 3mm stabbaritanko, katselepa Saben sivuilta sen koneen stabbarit. Ostat ne ja pidät painot niissä, pitäisi olla hyvä.
Mutta eipä SDX sähkökonversio maksa paljoa... kannattaa sekin katsoa.
-
Hirobon SDX:ssä taitaa olla 3mm stabbaritanko
3mm on, mittasin juuri.
Rohkenenko ehdottaa vaihtoa? Minulla on sähkökonvertoitu SDX ja sinulla 600 reksi. Runkojen/lapojen osalta menee puolestani päittäin, sähköjä tarttee kattoa vähän tapauskohtaisesti.
-
Huomenta,
Täällä on myös juttua siitä miten trex 600:sta muokataan F3C:n toimivampi versio. Niin hieman tarvitaan Lontoon kielen lukemistaitoa, mutta minäkin selvisin tuosta, ei siis mikään paha nakki.
http://www.helifreak.com/showthread.php?t=162967 (http://www.helifreak.com/showthread.php?t=162967)
ja täällä on oikein kuvien kanssa juttua
http://www.rcprecisionheli.com/index.php/site/article/Converting_a_T-rex_600_to_Achieve_Better_ContestFAI_Flying_Characteristics/ (http://www.rcprecisionheli.com/index.php/site/article/Converting_a_T-rex_600_to_Achieve_Better_ContestFAI_Flying_Characteristics/)
Sitten joku vähän isompi vaakaevä siihen, niin saa taivaslennon vakaammaksi. Mutta popularissa sen merkitys ei ole läheskään niin suuri kuin eurosportissa ja F3C luokissa.
--
Timo
-
Hirobon SDX:ssä taitaa olla 3mm stabbaritanko
3mm on, mittasin juuri.
Rohkenenko ehdottaa vaihtoa? Minulla on sähkökonvertoitu SDX ja sinulla 600 reksi. Runkojen/lapojen osalta menee puolestani päittäin, sähköjä tarttee kattoa vähän tapauskohtaisesti.
Ihan kiva tarjous, mutta kalustoni perustuu "rex-standardiin" ja alkaa pikkuhiljaa tulla tutuksi.
450-kokoiset on jo kivoja pyöritellä. HK-600 on lähinnä kokeiluversio tuon uudenkarhean Rex 600 ESP "turvana". Ei siis kannata ihan heti hypätä tuntemattomaan, siitä syntyy vaan herkästi harmittavia "sakkolenkkejä".
Ei anneta näiden kalustokysymysten tulla aloittelijan kynnyskysymyksiksi, sillä "kaikki mikä lentää, täytyy olla oikein" ;D
Koska parin vuoteen ei ole enään kirjattu poppiksessa kilpailutuloksia, niin luulen että poppis ohjelma sopii paremmin koaksaalikoptereille, kuin nykyaikaisille 3D koptereille. Suosittelen miniversiona hallitapahtmien ohjelmaan ::)