Kopterit.net
Kuvagalleria => Kuvia torppauksista ja vahingoista => Aiheen aloitti: JiriK - 10 Helmikuu, 2009, 01:21:17
-
09.02.2009 -3 astetta ja taas se tippu omia aikojaan ???
Hyvä puoli tässä lienee, että nyt alkaa noi akut olemaan suljettu pois syyllisten listalta.
Huonona puolena, ettei ole kyllä mitään käryä mistä vikaa haen seuraavaksi :|
Kopteri tippui jostain puolesta metristä ja kaatui kyljelleen, nyt meni lapaset.
En laittanut holdia päälle vaan tarkastelin vastarin valot, molemmat vilkuttelivat virhettä. Pienen hetken päästä näytti liikenne taas kulkevan kun tikkuja varovasti liikuttelin.
Ettei olisi staattista sähköä ilmassa?
Hihna hinkkaa peräputkeen, varaus purkautuu -> Vastari resettiin.
Ulkomailla sanovat että AR6200 olisi herkempi sille kuin esim 6100.
Lienee siitä satelliittivastarista jotenkin kiinni..
-
Onpa ärsyttävää. >:( Mitähän kopterikaatumatautia on liikkeellä kun kaverin 500:nen tuli kahdesti tonttiin just noin et kallistu vaan yhtäkkiä ja tippu. Tuli jossain vaiheessa mieleen et josko BEC olis särki ja sähköt vaan häviää vastarilta. Mutta sitä on aika vaikea yrittää testata...
-
Ja siis tuossa nyt käy niin, että mikään kanava ei toimi kun noin käy?
Siitä staattisesta sähköstä- joku siinä mätti, ei voi johtua siitä. Kyllähän vastarit maadotetaan, sekä vielä: Jotta vastari tekisi ''resetin uudelleen'' pitäisi ekaks katkasta noparilta tuleva virta. Se että vaan tulee jännitepiikki johonkin kanavaan, ei tietääkseni riitä resetin käynnistymiseen...
-
Ettei olisi staattista sähköä ilmassa?
Hihna hinkkaa peräputkeen, varaus purkautuu -> Vastari resettiin.
Ulkomailla sanovat että AR6200 olisi herkempi sille kuin esim 6100.
Lienee siitä satelliittivastarista jotenkin kiinni..
Hmmm, täytyy varmaan vetää piuha perältä. Oisko koneen kiinnitysruuvi oikea paikka maadottaa ??
Onpa ärsyttävää. >:( Mitähän kopterikaatumatautia on liikkeellä kun kaverin 500:nen tuli kahdesti tonttiin just noin et kallistu vaan yhtäkkiä ja tippu. Tuli jossain vaiheessa mieleen et josko BEC olis särki ja sähköt vaan häviää vastarilta. Mutta sitä on aika vaikea yrittää testata...
Itseasiassa tätä hieman pähkäilin vielä yöllä.
Suuret idäntietäjät porisivat viisauksissaan, että AR7000 ei oo yhtä virtaherkkä, varsinkaan jos siihen tökkäsee sen kitinänpoistimen.
Toisaaltaan omat herneet hakkaa toisiaan vasten ja ääni päänsisässä sanoo, että toi palikka (pieni konkka?) kyykähtää kyllä servojen napatessa haluamansa energiamäärä.
Ja siis tuossa nyt käy niin, että mikään kanava ei toimi kun noin käy?
Siitä staattisesta sähköstä- joku siinä mätti, ei voi johtua siitä. Kyllähän vastarit maadotetaan, sekä vielä: Jotta vastari tekisi ''resetin uudelleen'' pitäisi ekaks katkasta noparilta tuleva virta. Se että vaan tulee jännitepiikki johonkin kanavaan, ei tietääkseni riitä resetin käynnistymiseen...
Juuri näin, tikkujen heiluttelu on kuin puhuisi seinille, ei mitään vastausta mistään. Muutaman sekunnin päästä taas alkaa juttu luistamaan, kun romut on keräilleet itsensä ja rohkaisseet mielensä, eli kunnon resetti tossa tapahtuu.
Maadoitusta täytynee kuitenkin testata, kun on helposti toteutettavissa.
Ja tuosta
-
Hmmm, täytyy varmaan vetää piuha perältä. Oisko koneen kiinnitysruuvi oikea paikka maadottaa ??
Vois olla joo. Mitä materiaalia sen kopun runko on?
Hinkkasin Protosin peräputkesta anodisointia (/maalia..mitälie) pois ja lätkäisin siihen johdon kiinni.
Johdon toinen pää sitten moottoripukkiin. Ei ole ollu ongelmia, vaikken ole ihan varma oliko sähköpulmat alkujaankaan staattiseen sähköön liittyviä.
Onko siinä sun kopussa käytössä joku ulkoinen bec vai noparin sisäinen? (Mikä nopari?)
-
Hmmm, täytyy varmaan vetää piuha perältä. Oisko koneen kiinnitysruuvi oikea paikka maadottaa ??
Vois olla joo. Mitä materiaalia sen kopun runko on?
Hinkkasin Protosin peräputkesta anodisointia (/maalia..mitälie) pois ja lätkäisin siihen johdon kiinni.
Johdon toinen pää sitten moottoripukkiin. Ei ole ollu ongelmia, vaikken ole ihan varma oliko sähköpulmat alkujaankaan staattiseen sähköön liittyviä.
Onko siinä sun kopussa käytössä joku ulkoinen bec vai noparin sisäinen? (Mikä nopari?)
Soon klaasfaiberista, eli lasikuitua.
Käytössä on tuo mukana tullut RCE-BL35X.
Tota moottoripukkia itsekin kelailin, vähän helpompi kun koneen ruuvin alle törkätä.
-
Lasikuituhan ei johda sähköä?
Luulen, että vaikuttavimpia osia on että sais sen kytkettyä peräputkeen, mikäli se on alumiinia. No johtaahan hiilikuitukin sähköä...
-
Lasikuitu ei johda sähköä, joten peräputken ja moottoripukin väliin tarvitaan johto.
Voisi myös koittaa häiriönpoistokonkkaa vastarin tyhjään kanavaan.
Sattuuko sulla joka lentokeikalla joku härö vai tuleeko niitä aina joskus?
Mulla on yks ar6100 jossain.. Saat lainaksi jos haluat sillä koittaa.
-
Lasikuitu ei johda sähköä, joten peräputken ja moottoripukin väliin tarvitaan johto.
Voisi myös koittaa häiriönpoistokonkkaa vastarin tyhjään kanavaan.
Sattuuko sulla joka lentokeikalla joku härö vai tuleeko niitä aina joskus?
Mulla on yks ar6100 jossain.. Saat lainaksi jos haluat sillä koittaa.
Johdolla meinasin tuon maadoituksen hoitaa.
Häiriö ei ilmene joka kerralla, nyt taisi kahdeksan akullista toimia moitteetta, kunnes hymy hyytyi sillä kuuluisalla ensimmäisellä akulla.
Testaan tuon staattisen sähkön syntymisen kun pääsen kotiin.
Jos sitä esiintyy, niin maadoitan perän ja sitten vermeet ilmaan. Jos maadoituksesta riippumatta ilmenee jonkinlaista kopteri-epileptiaa, testaan sitten tuolla AR7000'lla (mikäli kalusto vielä hajoilee maltillisesti noissa oma-aloitteisissa korkeudenhallintatempuis saan).
Kiitos lainatarjouksesta :)
-
Ja kannattaa maadoittaa myös kopun runko vastarin miinusnapaan.
-op-
-
Ja kannattaa maadoittaa myös kopun runko vastarin miinusnapaan.
-op-
Runko on lasikuitua, eli onko tuosta hyötyä, vai tarkoititko moottoripukilta piuha vastarin miinukselle?
-
Ainiin enpä lukenut viimeisimpiä viestejä kunnolla, ei auta jos runkolevyt lasikuitua. Mut voihan sen tosiaan vetää mottipukilta tai perästä, auttaa sekin.
-op-
-
Mullapas on moottoripukit koptereissa muovia (kai)... Vaikka eihän mulla oo ongelmia ollukkaa... ::)
En tiiä auttaako se maadotus, pitäis auttaa mutta koska kone on ilmassa, en tiiä.
Siis nythän on tarkotuksena että se purkaus menee muualle ku vastariin. Joku ehdotti häiriönpoistokonkkaa, vois toimii.
-
Hinkkasin Protosin peräputkesta anodisointia (/maalia..mitälie) pois ja lätkäisin siihen johdon kiinni.
Johdon toinen pää sitten moottoripukkiin.
Protoksen maadotuspuuhissa tässä ihan just itsekin niin kysynpä vähän tarkennusta, eli moottoripukista peräputkeen, mutta ei enää peräputkesta peräakseliin etc?
En oikein hahmota minkälainen kenttä tossa muodostuu/miten se sitten päättää purkautua niin pitää kysellä.
-
Protoksen maadotuspuuhissa tässä ihan just itsekin niin kysynpä vähän tarkennusta, eli moottoripukista peräputkeen, mutta ei enää peräputkesta peräakseliin etc?
En oikein hahmota minkälainen kenttä tossa muodostuu/miten se sitten päättää purkautua niin pitää kysellä.
Eiköhän hankaussähköä muodostu lähinnä liikkuvan hihnan ja sen lähistöllä olevien metalliosien välille joka sitten saattaa purkautua mitä mielenkiintoisimpia reittejä ts. kannattaisi kytkeä kaikki hihnan lähistöllä olevat rungon metalliosat toisiinsa ja pitää sähköosat ja kaapelit kaukana hihnasta, erityisesti yhdistää perähihnan hinapyörä ja peräputki jolloin näiden välille ei voi syntyä jännite-eroa/purkausta.
Onkohan näitä ongelmia ollut alu/hiilarirungoilla?
-
Nyt on piuhalla kytketty putki, perähihnan hihnapyörän pukit ja moottoripukki toisiinsa.
Täytyy huomenna mitata vielä kontakti noiden välillä. Mä kun vein yleismittarit sun muut töihin.
Tuossa ennen maadoituksen rakentamisen aloittamista mittasin tuota hankaussähkön ilmenemistä allaolevan videon mukaisesti.
Fluke paloi punaisella koko peräputken osalta, kuten myös päärattaan lähistöllä. Valoa sai aikaan joissain kohtaa muutaman sentin päässä kopteristakin.
Jännä juttu muuten ilmeni tuota mittaillessani. En uskonut että tuota hankaussähköä kertyisi moisia määriä, joten en laittanut kameraa kuvaamaan ensimmäisellä testikerralla. Kun totesin että Fluke huutaa punaisella mistä kohtaa vaan mitaten, tipautin kaasun pois ja valmistelin kameran tuolille ja kopterin käänsin eri asentoon. Kun laitoin kameran päälle ja mittailin tuota uudelleen, ei koko peräputki huudattanut mittaria, vaan pieni pätkä takaa ja se päärattaan lähistö. Lienee noita jpietarin mainitsemia erikoisia purkureittejä tullut mukaan, tai sitten reipas ote peräputkesta kopteria kääntäessä on syvämaadoittanut peräputken ???
Jos huomenna pääsisi testailemaan vielä tuon päärattaan ympäristön ja tarvittaessa maadoittamaan pääakselin laakeripukit.
Ja vielä tuo video. Itse käytin mittaamiseen Fluke 1AC-II VoltAlert (http://www.fluke.fi/comx/show_product.aspx?pid=35447&product=ELT&type=3&locale=fifi), jossa mittausherkkyys on 90 V AC - 1000 V AC
http://www.youtube.com/watch?v=ATlgsCmYHmM (http://www.youtube.com/watch?v=ATlgsCmYHmM)
Muoks muoks.
Tälläinenkin löytyi tuolta jostain. Aiemminkin olen nähnyt, mutten muistanut. Videossa myös ratkaisu tuohon murheeseen (ainakin noista kohdista mitattuna).
Itse hioin putkesta pinnan rikki ja tosta perän rungosta sisäpuolelta kanssa alumiinia esille (idean alkuperä: helifreak (http://www.helifreak.com/showthread.php?t=59035&page=2))
http://www.youtube.com/watch?v=ZxMOwEU-_Z4 (http://www.youtube.com/watch?v=ZxMOwEU-_Z4)
-
Nonni, nyt kun en nää enää hattivatteja, joulupukkeja, tai menninkäisiä. Niin pakko se on kait uskoa empiirisiä kokeita.
Olen itsekin ihmetelly muutamaan otteeseen erikoisia juttuja. Kerran titaani tuli tonttiin perä ittenpäin leijunnasta parin metrin korkeudelta. Päätti vaan kääntyä nokka alaspäin eikä mitänä radio kontrollia. Holdi ei toiminu ja se 401 HH valo vilkku säälittävästi "vilk-vilk-vilkikikikivilkvik-vilk-vilkikiki-kiki-kiki" (ei sitä sellasta normaalia vilkutusta jos ohjaa rudderia sen ollessa HH).
Nyt en uskalla lennättää ennen kun testaan että miten paljon nuo mun kopterit tekee staattista sähköö, ja jos tekee ni pitää maadottaa tavalla tai toisella.
-
Protoksen maadotuspuuhissa tässä ihan just itsekin niin kysynpä vähän tarkennusta, eli moottoripukista peräputkeen, mutta ei enää peräputkesta peräakseliin etc?
En oikein hahmota minkälainen kenttä tossa muodostuu/miten se sitten päättää purkautua niin pitää kysellä.
Mulla oli aluksi moottoripukki - peräputki ja peräputki - peräakseli mutta jätin tuon peräakselin piuhan pois kun vaihdoin peräkasetin.
Yhden lennon vasta ehtinyt lentämään muutoksen jälkeen, eikä siinä ollut ongelmia..
-
Mutta siis kun tota sähköä nyt syntyy, niin miksi se haluaa juuri vastariin (tai vaikka nopariin) purkautua? Eikö saman voisi hoitaa jollain konkalla...? Ja sitten semmonen ajatus kanssa, että tekis lievän metallisen ''kehikon'' vastari(e)n päälle, joka ei välttämättä tuo painoa paljoo, mutta säästää vastarin.
Ja sitten kytkis sen kehikon vaikka nyt sit peräputkeen ja moottoripukkiin jne. :)
-
Mutta siis kun tota sähköä nyt syntyy, niin miksi se haluaa juuri vastariin (tai vaikka nopariin) purkautua? Eikö saman voisi hoitaa jollain konkalla...? Ja sitten semmonen ajatus kanssa, että tekis lievän metallisen ''kehikon'' vastari(e)n päälle, joka ei välttämättä tuo painoa paljoo, mutta säästää vastarin.
Ja sitten kytkis sen kehikon vaikka nyt sit peräputkeen ja moottoripukkiin jne. :)
ja sitten laitat sen antennin sinne metallisen purnukan sisään vielä ;D
...sori oli pakko :P
-
Mutta siis kun tota sähköä nyt syntyy, niin miksi se haluaa juuri vastariin (tai vaikka nopariin) purkautua? Eikö saman voisi hoitaa jollain konkalla...? Ja sitten semmonen ajatus kanssa, että tekis lievän metallisen ''kehikon'' vastari(e)n päälle, joka ei välttämättä tuo painoa paljoo, mutta säästää vastarin.
Ja sitten kytkis sen kehikon vaikka nyt sit peräputkeen ja moottoripukkiin jne. :)
ja sitten laitat sen antennin sinne metallisen purnukan sisään vielä ;D
...sori oli pakko :P
No ei nyt sentään... :P
Täytyyvi tehä silleen, että antennien kohalta vaikka laittaa ''verkkoa'' lähemmäs vastaria...
-
Koko idea tuli mieleen tästä tesla coil - trikkikuvasta:
http://halbot.haluze.sk/images/2007-06/3440_TeslaCoilVsFaraday.jpg (http://halbot.haluze.sk/images/2007-06/3440_TeslaCoilVsFaraday.jpg)
Hauska juttu, tuo kehikko nimittäin näyttää olevan ERITTÄIN hyvin johtavaa nippusidettä. ;D ;D ;D
Mikä kyllä vähän, noh, paljastaa kuvaa... ::)
-
Mutta siis kun tota sähköä nyt syntyy, niin miksi se haluaa juuri vastariin (tai vaikka nopariin) purkautua? Eikö saman voisi hoitaa jollain konkalla...?
Ei kipinä purkaudu suoraan vastariin tai nopariin vaan sähköisesti suorinta reittiä. Kun jännite-eroa esim. peräputken ja hihnapyörän välillä kasvaa riittävästi lyö kipinä lopulta jostakin läpi. Varauksen purkautuessa syntyy hetkellisesti todella suuri virta joka indusoituu lähistöllä oleviin johtimiin, esim. peräservolle meneviin johtoihin ja tätä kautta häiriö pääsee vastariin, ja kun häiriö on riittävä häiriintyy vastari. Servon johto on ehkä huono esimerkki tässä sillä lähekkäin nipussa kulkevat johtimet sietävät paremmin häiriötä, mutta servon sisällä johtimet eivät ehkä kuljekaan enää vierekkäin. Tämä meidän talvella kuiva ilma aiheutaa sen että ilma johtaa huonommin sähköä jolloin jännitteet pääsevät nousemaan korkeammiksi ennen läpilyöntiä, seurauksena todennäköisemmin häiriöitä.
Paras korjaus on paikallistaa nämä "kondensaattorit" joihin varausta alkaa kertyä ja purkaa varaukset hallitusti ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia.
-
Mutta siis kun tota sähköä nyt syntyy, niin miksi se haluaa juuri vastariin (tai vaikka nopariin) purkautua? Eikö saman voisi hoitaa jollain konkalla...?
Ei kipinä purkaudu suoraan vastariin tai nopariin vaan sähköisesti suorinta reittiä. Kun jännite-eroa esim. peräputken ja hihnapyörän välillä kasvaa riittävästi lyö kipinä lopulta jostakin läpi. Varauksen purkautuessa syntyy hetkellisesti todella suuri virta joka indusoituu lähistöllä oleviin johtimiin, esim. peräservolle meneviin johtoihin ja tätä kautta häiriö pääsee vastariin, ja kun häiriö on riittävä häiriintyy vastari. Servon johto on ehkä huono esimerkki tässä sillä lähekkäin nipussa kulkevat johtimet sietävät paremmin häiriötä, mutta servon sisällä johtimet eivät ehkä kuljekaan enää vierekkäin. Tämä meidän talvella kuiva ilma aiheutaa sen että ilma johtaa huonommin sähköä jolloin jännitteet pääsevät nousemaan korkeammiksi ennen läpilyöntiä, seurauksena todennäköisemmin häiriöitä.
Paras korjaus on paikallistaa nämä "kondensaattorit" joihin varausta alkaa kertyä ja purkaa varaukset hallitusti ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia.
Nyt on 3 akullista takana :)
Perän maadoittaminen poisti kokonaan tuon hankaussähkön (ainakin edellisellä mittausmenetelmällä todettavan).
Nyt täytyy vain toivoa, että ongelma korjaantui tuolla.