Kopterit.net
Helikopterit => Kopterivalmistajat => Align Nitrokopterit => Aiheen aloitti: sopeli - 21 Lokakuu, 2008, 13:42:44
-
Kopterini (T-Rex 600NSP) kärsii huonohkosta tasapainosta varsinkin nyt, kun vaihdoin peräputken hiilikuituisesta alumiiniseen. Kopterini on peräpainoinen ja myöskin sivuttaissuunnassa on näköjään korjaamisen varaa.
Olisinkin kiinnostunut tietämään miten olette yleensä kyseistä kopteria tasapainottaneet? Ja oletteko joutuneet korjaamaan tasapainoa lisäämällä ylimääräisiä painoja? Millaisia painoja olette käyttäneet? Sivuttaissuunnan epätasapainon saan mahdollisesti korjattua komponentteja siirtämällä, mutta pelkäänpä että tuota peräpainoisuutta saatan joutua korjaamaan vastapainolla :-\. Tai ehkä hankin isomman akun vastarille...
-tk-
-
Minusta tuo polttiksen tasapainottaminen on vähän sieltä tänne, koska lennon alussa tankki on täynnä ja alkaa siitä loppulentoa kohti tyhjenemään. Painopiste siirtyy pakosta, koska tankki ei sijaitse suoraan pääakselin alla. Toisin sanoen tuossa suunnassa sitä voi yrittää tasapainottaa vaikka puolitankissa, mutta itse en ole nähny sitä tarpeelliseksi. Tarkempi tasapainottelu on sähkökoptereiden luksusta ja nitrolla on vaan osattava lentää niin hyvin, ettei epätasapainoa huomaakaan ;D.
Miten olet tuota sivuttaista tasapainoa "mittaillu"? Mulla on änkkäriä vastakkaisella puolella header tankki ja siellä nenässä akku on samalla puolella kyljessä. En millään usko, että kone on tasapainossa (en oo koskaan kokeillu), mutta silti swash on laitettu oikein työkalulla suoraan, trimmejä ei ole ollenkaan ja kopteri on tosi vakaa.
-
Minusta tuo polttiksen tasapainottaminen on vähän sieltä tänne, koska lennon alussa tankki on täynnä ja alkaa siitä loppulentoa kohti tyhjenemään. Painopiste siirtyy pakosta, koska tankki ei sijaitse suoraan pääakselin alla.
Saattaahan se olla. Omalla kohdallani ajattelin että olisin tyytyväinen jos kone olisi suunnilleen tasapainossa edes jossain vaiheessa tankkia. Lähdin alunperin tuota tasapainotusta tekemään harjoituspallukoiden takia: Kun vaimensin harjoitusjalasten tärinää, laitoin jokaiseen palloon satunnaisen määrän hiekkaa. Tämän seurauksena kopteri lähti taittamaan todella selvästi pallojen painopisteen suuntaan. Ja nyt kun ryhdyin kerran kopteria tasapainottamaan, niin ajattelin tasapainottaa sen ensin ilman jalaksia.
Tarkempi tasapainottelu on sähkökoptereiden luksusta ja nitrolla on vaan osattava lentää niin hyvin, ettei epätasapainoa huomaakaan ;D.
Jep ;D. Lennän tässä vaiheessa niin loistavasti etten pysty keskittymään mihinkään muuhun kuin kopun suorassa pitämiseen, ja joudun nojaamaan oikealla tikulla lähes jatkuvasti johonkin suuntaan ;).. Trimmeihin en myöskään ajatellut kajota. Olin hetki sitten luopumassa noista harjoitusjalaksista juuri näiden ongelmien takia, mutta päätin sittenkin kokeilla tasapainottamista. Säädin kyllä swashin tuolla asiaankuuluvalla alumiiniklöntillä suoraksi, joten siitä tuon epätasapainon ei pitäisi johtua.
Miten olet tuota sivuttaista tasapainoa "mittaillu"?
Nostelin sitä varovasti flybarin juuresta eri suunnissa, ja katselin mikä kohta nousee ilmaan ensin.
Mulla on änkkäriä vastakkaisella puolella header tankki ja siellä nenässä akku on samalla puolella kyljessä. En millään usko, että kone on tasapainossa (en oo koskaan kokeillu), mutta silti swash on laitettu oikein työkalulla suoraan, trimmejä ei ole ollenkaan ja kopteri on tosi vakaa.
Taidanpa hieman matkia tuosta. Pistän tuon akun siis änkkärin vastapainoksi. Headeria en ole vielä kokenut tarvitsevani, joten selvinnen ilman sitä.
OT: Harmittaa muuten julmetusti, että työnteko ja muut pakolliset kuviot häritsevät vapaa-aikaa niin pahasti etten ole päässyt riittävästi harjoittelemaan kopterilennätystä...
-tk-
-
Olin hetki sitten luopumassa noista harjoitusjalaksista juuri näiden ongelmien takia, mutta päätin sittenkin kokeilla tasapainottamista.
Heivaa hiiteen ne kepukat sieltä alta heti kun osaat laskeutua kopterilla suoraan ;). Ei ne kuitenkaan mitään noin isossa kopussa pelasta. Joskus näkee juutuubissa videoita, joissa jengi vetää taivaalla niin että kopteri näkyy pisteenä ja kepukat heiluu siellä alla... hassua hommaa. Itse päätin 450:sellä opetellessa muutaman viikon jälkeen kokeilla kerran ilman ja kopteri oli aivan erilainen. Takas en keppejä enää pistäny. Sitten kannattaa vasta mielestäni miettiä tasapainoa, jos näkee sen enää tarpeelliseksi...
Joutuuhan sitä nojaamaan tikulla aina tuulenkin takia, mutta jos se nyt tosi paljon alkaa viemään aina samaan suuntaan riippumatta tuulen suunnasta, niin ensimmäisenä tarkistaisin vielä nupin. Musta pienet heitot tasapainossa ei saa liikettä aikaiseksi paljoakaan verrattuna vähänkään pielessä oleviin nupin säätöihin.
-
Polttiksia on vähän paha mennä tasapainottamaan ja kokemusten pohjalta 600N on loistavasti balanssissa muutenkin kun sähköt asentaa nokkatelineeseen. Jännä juttu jos on tyhjällä tankilla peräpainoinen, luulisi että olisi hieman etupainoinen enemmänkin.
OT: Harmittaa muuten julmetusti, että työnteko ja muut pakolliset kuviot häritsevät vapaa-aikaa niin pahasti etten ole päässyt riittävästi harjoittelemaan kopterilennätystä...
Näinhän se on, mutta jostainhan ne rahat on koptereihin saatava.. Ellei lotosta :)
-op-
-
Heivaa hiiteen ne kepukat sieltä alta heti kun osaat laskeutua kopterilla suoraan ;). Ei ne kuitenkaan mitään noin isossa kopussa pelasta.
Päätin tuossa pari viikkoa sitten tehdä juuri niin, ja jätin harjoitusjalakset kotiin. Sitten Nummelan kentällä pelästyin noin 8-10 m/s puuskaista tuulta, joten jäi lennätykset siltä päivältä lennättämättä ::)... Sen jälkeen käytin taas noita jalaksia.
Nuo harjoitusjalakset hämäävät muutenkin lennätystä: Jos erehdyn tuijottamaan niitä, niin hukkaan hetkessä käsityksen kopterin asennosta (ja taas on torppi lähellä). Kopteria tuijottamalla tuo asento pysyy huomattavasti helpommin hallussa.
Musta pienet heitot tasapainossa ei saa liikettä aikaiseksi paljoakaan verrattuna vähänkään pielessä oleviin nupin säätöihin.
Täytynee tarkastaa nuppi vielä kertaalleen.
Polttiksia on vähän paha mennä tasapainottamaan ja kokemusten pohjalta 600N on loistavasti balanssissa muutenkin kun sähköt asentaa nokkatelineeseen. Jännä juttu jos on tyhjällä tankilla peräpainoinen, luulisi että olisi hieman etupainoinen enemmänkin.
Elektroniikat ovat kyllä gyron anturia lukuunottamatta nokassa. Aloin jo itsekin epäröimään, kun tuo tosiaan kuulostaa omituiselta... Tarkastin vielä uudelleen ja kyllä se vaikuttaisi edelleenkin tyhjällä tankilla olevan peräpainoinen.
Tuo kopu oli hyvin balanssissa, mutta sen jälkeen torppasin sen ja korvasin peräputken alumiinisella ja perälavat muovisilla. Sen jälkeen olenkin oikeastaan joutunut keskittymään vähän liikaakin tuohon tasapainoon. Täytyy varmaan sitten ensin tarkistaa nupin säädöt ja heittää harjoitusjalaksilla varista... Jos vaan uskallan.
-tk-
-
Rohkeesti vaan jalakset varista kohti ja siitä se sit lähteekin etenemään.
Niin kuin aikaisemmin jo todettiin, jos pystyt laskeutumaan suoraan ja saat pidettyä kopun paikallaan vaikka hetken.
Jätä pois ristikot häiritsemästä ja huomaat, että ei se niin vaikeaa olekkaan ilman:)
Tasapainon / trimmi.
Joudut käyttämään trimmejä joka tapauksessa jotta saat kopun leijumaan paikallaan. lisäpaino on pahasta, Toki voit täyttää sun kopun jalakset hiekalla ;)
Toki voit laittaa EXPoa radioista jotta tikun keskialue olis "pehmeämpi" (itse en expoja ja dualratea edes käytä)
Toivottavasti rohkaistut, kyllä se siitä lähtee:)
-
Olisin kovasti samaa mieltä edellisten kanssa. Itse käytin harjoitusjalaksia ainoostaan siihen että pitkän pitkän ajan jälkeen ensimmäistä kertaa olin Shittleä alottamassa säätämään, oli jotenkin "turvallisempaa". Sittemmin en ole missään kopterissa pitänyt harjoitusjalaksia, en edes uudelleen 3v tauon jälkeen alottaessa.
Mun mututuntuma sanois että jos kykenee jotenkin hahmottamaan miten tuo värkki lähtee liikkeeseen niin ei enää oikeasti hyödy niistä jalaksista mitään. (ellei ne ole jotkut 4m pitkät onkikepit). Varovasti kurveja nostmalla rupee pikkuhiljaa löytyyn se missä se lähtee ilmaan ja sitte pystyy näkeen mikäpäin se meinaa kaatua. saa säädettyä kaiken kohdalleen ilman mitään ihmeempiä hifistelyitä ;)
-
Mulla taukoa oli jokseenkin 12 vuotta ja jalakset eivät tulleet edes mieleen, kun taas tänä kesänä aloitin kopteroinnin:)
-
Suurin turvallisuuden harha noista jalaksista tuntuu syntyvän, kun epäilee jostain syystä joutuvansa laskeutumaan jonnekin vähän huonommin näkyvään maastoon. Pari kertaa noista jalaksista on irronnut yksi (joo, liimasin ne kyllä... ja irtosivat silti), joten kolmijalkaisesta laskeutumisesta olen suoriutunut kyllä "huoletta".
Ajattelin että olisi kiva saada kopteri laskeutumaan vakaasti ensin. Mutta enpä tiedä tuleeko sitä päivää koskaan, että tuo laskeutuminen kovin täydellisesti onnistuisi. Täytyypä tunnustella tuossa seuraavalla lentokerralla jos noista jalaksista pääsisi... Taidan kuitenkin tasapainottaa jalakset tuota tunnustelua varten ;).
Käytän kyllä ekspoja ja dual rateja - aina kun muistan laittaa ne päälle. Niitä voisi kyllä vähän lisätäkin, kun näin aloittelijalle tuo laite on aika vikkelä. Ja pitänee vielä tiputtaa nostaa leijuttelutilan negatiivisia lähemmäs nollaa, kun välillä on tullut hyödynnettyä noiden harjoitusjalasten joustoa vähän liikaakin.
-tk-
-
Itsekkin olen suunnitellut ottaa pois, en kyllä ensimmäistäkään akullista ole putkeen lentänyt :D
Ärsyttää kun sisällä pyörittelee niin sohii joka paikkaan ^^
-
Taisi jutun juju selvitä minullekin: ei tuota 600N:ää tarvitse järjettömän tarkasti tasapainottaa.
Tasapainotin harjoitusjalkaset ja löysin nupistakin ihan merkittävästi korjattavaa. Näiden korjausten jälkeen laite lensi ihan mukavasti, eikä tarvinnut ihan jatkuvasti nojailla minnekään. Jälkikäteen ajatellen oli kyllä jonkinverran epävakaista menoa, niin kuin aina ennenkin.
Ennen viimeistä lentoa illan jo hämärtyessä nappasin harjoitusjalkaset pois, ja sormet vapisten (muustakin kuin kylmästä) aloin nostelemaan kierroksia. Hämmästys oli valtaisa: sehän lentää niin kuin simulaattorissa 8)! Enpäs enää aio pitää harjoitusjalaksia koneessa kiinni. Nyt tuolla laitteella voi jo harkita tekevänsä jotain muuta kuin leijuttelua, kun ei tarvitse kokoajan keskittyä siihen, että kopteri pysyy hyppysissä. Vielä kun ehtisi useammin lentämään.
Ajattelin että olisi kiva saada kopteri laskeutumaan vakaasti ensin. Mutta enpä tiedä tuleeko sitä päivää koskaan, että tuo laskeutuminen kovin täydellisesti onnistuisi.
Näyttäisi siltä että tämä laskeutumisen epävakaus johtui jalaksista, ja aiempaan nähden lähes täydellisiä laskeutumisia pystyy tuolla kopterilla tekemään nyt kun jalkaset on poissa.
-
Näin se on monet kerrat todettu,kun ottaa
jalakset pois kaverit leijuttaa paljon paremmin.
Kopterista tulee paljon vakaampi.
-
Jep,
Itsekkin huomasin kun ehkä puoli akullista pomputin kopteria, nyt kun heitin ne sitten heti menemään niin onnistuu sanoisinko todella hyvin tuo laskeutuminen 8)