alashan se multi tulee kuin kivi... ja kaipa se vähän vaatii lapakulmilla leikkimistä kopullakin ettei tuu alas... selittäköön joku "kopteristi"...
Onkohan kukaan kokeillut tuollaista yhdistelmälentolaitetta:
- Helikopterimainen roottori tai mieluummin autogiromainen roottori
- Multin propellit ohjaukseen ja lisänosteeseen
Yhtenä tarkoituksena saada ainakin autorotaatio aikaiseksi paniikkitilanteen sattuessa.
Jos moottori tai potkuri pettää niin jotkin lentoaivot osaavat käyttää jäljeläolevia tuomaan multin alas suuremmin särkymättä. Lähinnä kai Djin tuotteet, kun kyseessä on 6 tai 8 ropellinen laite.Kuinka huomataan jonkin olevan pielessä ja hätälaskun olevan se paras vaihtoehtoinen paniikkitoiminto?
Multeissa lisäksi on vikaantumiskohtana lentoaivojen omituiset ohjelmointivirheet jonka vuoksi ne eivät välttämättä vikaantuessaan tipu vaan lähtevät ihan minne tykkäävät :)
Toki uudet projektit ja ajatukset ovat aina kivoja, mutta jos "ainut"tarkoitus on säästää torppikustannuksia niin uskoisin että enemmän menee rahaa prototyyppeihin kun muutamaan torppaukseen :) Jos taas halu harrastaa ja kokeilla on suuri, nii ei muuta kun kokeilemaan :DKyllä mua kiinnostaa lähinnä harrastaa ton mun sisäisen inssinöörin kanssa :)
Käsittääkseni jonkin asian huomaa olevan pielessä lähinnä siitä että multi toikkaroi taivaalla käskyjen vastaisesti.Kun ihminen voi huomata vikatilanteen ollaan jo pitkällä ja varsinkin jos ihminen voi vielä jotenkin tilanteeseen vaikuttaa.
Telemetria antaa jotain tietoja (akkujännite yms) joista voi päätellä akun vikaantumisen tai sen että on lentänyt pidempään kun turvallisesti voi...
Failsafe tarkoittaa sitä tilannetta että yhteys lähettimen (radio-ohjain) ja multin välillä katkeaa. Tällöin lentoaivot tekevät niille etukäteen määritellyn toimenpiteen. Esim jättävät koneen leijumaan tai palaa ja laskeutuu kotiin...Hieman pähkäilyä vikatilanteiden hoitamiseksi:
Jos esc menee epäkuntoon, lakkaa ropelli pyörimästä ja kone käyttäytyy oudosti.
Mitään keskitettyä erillistä tilanvalvontaa ja pelastustoimintoa näissä ei yleensä ole. Laskuvarjoja kylläkin joissain, ainakinkehitysasteella.. .
Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta harrastelijatason lentoaivoissa ei ole mitään kahdennettu. Jos siis esimerkiksi prosessori sekoaa, se on menoa. Varajärjestelmää ei ole. Käytännössä koptereissa pitäisi olla kahdennettu kaikki, jotta voitaisiin puhua edes jonkinasteisesta todellisesta turvallisuudesta.Toi kahdennus (tai kolmennus, jolloin kaksi samaa voittaa) on yksi tapa. Mutta on myös mahdollista saada melko hyvä tilannetieto, jos kriittisistä laitteista ja toiminnoista saadaan "failsafe"-tieto: toimii tai ei toimi.
Jos lentoaivo sekoaa (tai joku juotos irtoaa tms.), ei mikään tieto siitä että nyt ei ole kaikki hyvin auta millään tavalla.Jos kopteri on lentokyvytön niin autorotaatio tai laskuvarjo olisi jonkinlainen pelastus. Joista laskuvarjo vaikuttaisi helpommalta ja varmemmaltakin ratkaisulta.
Mutta laskuvarjon laukaisun on tapahduttava jonkin muun toimesta kuin lentoaivon, eikä siihen siihen saa vaikuttaa pääakun kunto ja varaustila. Ja jonkin muun tulee tehdä päätös lentoaivon sekoamisesta. Tuollaisia sekoamistyyppejä on paljon, mutta osa niistä voidaan kyllä saada kiinni.
Tässä lienee jo lähes kaikki ominaisuudet ja hiukka lisääkin, kera laskentakaavojen, siitä vaan kopsaamaan ja rakentaan värkki ;DMinusta tuo quadiin perustuva on kehittyneempi juuri ohjainpintojen ja niiden mekaniikan puuttumisen vuoksi. Ainoat liikkuvat osat on siinä moottorit, joiden akselien nyt on vaan pyörittävä, jos propellin meinaa saada pyörimään ;D.
http://students.asl.ethz.ch/upl_pdf/492-report.pdf (http://students.asl.ethz.ch/upl_pdf/492-report.pdf)
Laittamalla quadiin lisää 4 moottoria potkureineen vaikka varsien alapuolelle jemmaan ja ne käynnistyy Fail Safe tilan tullessa aktiiviseksi tai jonkun muunKahdentamalla osia saadaan kyllä luotettavuutta lisättyä (kuumodulissahan oli NASA:lla kolmennettu ohjaustietokone). Mutta toi vaatisi kyllä muunkin kahdentamista kuin pelkkien moottoreiden. Olen ymmärtänyt että tyypillisiä vikaantumisia on akun sippaaminen, johdotuksen kontaktihäiriöt, lentotietokoneen sekoamiset, ESC:n sekoamiset ja kait noi moottoritkin hajoilee lennon aikana joskus. Ja olikos niin että jollain on tippunut moottorin kiinnitysruuvejakin lennon aikana.
muuttujan astuessa voimaan ja näin ollen laite laskeutuisi ehkä hiukka vakaammin alas. Olettaen, että varsinaiset ajomoottorit pitää pysäyttää jottei se taas kippaa nurin.
Apumoottorit siis vain hätälaskeutumista varten, eikä niitä muuten saa käyttää vrt. laki ja asetukset hätämerkkien lähettämisestä harjoitusmielessä ;D
Kaikkihan on mahdollista hajota, vikaantua yms. Mutta jos pelko lentolaitteen putoamiseen käy ylivoimaiseksi, siirtyy vaikka RC-autojen pariin, ne ei putoo alas jos tulee vikaa ;DMinä olen yritellyt tässä etsiä jonkinlaista kopromissia RC-autojen ja roskiksen väliltä.Kumpikaan ääripää ei oikein innoita.
Tuossa pelossahan se hauskuus piileekin, että tuleeko jälleen paha TORPPI ja lelut roskiin...
Vikaantumiset johtaa ehkä kahteen tyypilliseen selviytymistyyppiin (hajatelmia):
1) Kone on saatava alas välittömästi, eikä lentotietokone ole käytettävissä.
Esimerkiksi:
- Lentotietokone on hajonnut tai villiintynyt,
- kone mekaanisesti vaurioitunut, eikä sitä voi ohjata lentotietokoneella,
- moottoria/moottoreita ei voi enää pyörittää jne.
2) Riittää kun kone palaa autonomisesti lähtöpisteeseen tai tekee lentotietokoneen ohjaaman laskun sen hetkiseen paikkaan.
Esimerkiksi:
- Kone mennyt sumuun tai maastoesteiden taakse, eikä sitä voi nähdä,
- Kopterin akut on lähes loppu
- kone lähestyy vaarallista aluetta eikä radiolla saada konetta palaamaan,
- akut on lähes loppu lähettimestä,
- radioyhteys pätkii tai hajonnut jne.
Noita "viisiroottorisia quadeja" on jengi tehnyt jonkin verran, puhutaan että sellainen olisi ylivertainen tavalliseen quadiin tai vaikka heksaan verrattuna. Idea tuntuu todella järkevältä, jos pääroottorissa (eli siinä keskimmäisessä isossa) on moottorina vaikkapa bensiinimoottori. Näin lentoaika saadaan helpolla todella pitkäksi.Kun kolme moottoria riittää tasapanottamiseen, niin 4 roottoria yhteensä riittää. Tälläisella rakenteella saadaan helpommin nuo muuttuvien lapakulmien edut mukaan ja väittävät, että energiatehokkuus olisi parempi: http://spectrum.ieee.org/automaton/robotics/aerial-robots/iros-2013-should-quadrotors-all-look-like-this (http://spectrum.ieee.org/automaton/robotics/aerial-robots/iros-2013-should-quadrotors-all-look-like-this), mutta ei tälläkään mallilla taida autorotaatio täydellinen, kun ohjausmoottorien sammutus johtanee koko laitteen horisontaaliseen pyörimiseen. Tuossa tarvitaan lisäksi servot puomien kääntelyyn. Toisaalta luulisi olevan mahdollista löytää sopiva tehokombinaatio pää- ja ohjausroottoreiden välille siten, että ohjausmoottoreita ei tarvisi käännellä.
...
Merkittävin ongelma tuossa kaavailemassasi vikatilannehavainnoinnis sa on paluusignaalien puute. Normaali nopeudensäädin kuuntelee lentoaivoa, mutta ei kykene lähettämään mitään takaisin esimerkiksi kertoakseen, ettei moottori pyöri. Ainakin AutoQuad mahdollistaa tiettyjen nopareiden ohjaamisen CAN bus -väylällä, joka on kaksisuuntainen. Sitä kautta nopeudensäädin voi siis raportoida takaisin lentoaivolle, jos jotakin epänormaalia ilmenee. Muuten/normaalisti lentoaivo ei voi havaita näitä virhetilanteit kuin siitä, että kopterin asento muuttuu radikaalisti eikä korjaannu, vaikka kuinka yrittäisi.Kai se lentoaivo voisi sopivin algoritmeilla haistella, jos joku moottori ei toimi oikein ja sammuttaa sen. Esim. kun virhetilanne on havaittu, ajetaan jokaiselle moottorille vuorotellen nopea testi ja jos joku ei toimi odotetusti, siirrytään fail-safe tilaan ja sammtetaan virheellisesti toimiva esc/moottori.
...
Muistakaapa se paino myös. Useimmat edellämainituista ratkaisusta ei varmaan toimi jos mukana on gimbaali ja kamera painona...
Muistakaapa se paino myös. Useimmat edellämainituista ratkaisusta ei varmaan toimi jos mukana on gimbaali ja kamera painona...Löysin yhden laskimen siiven kantokyvylle (tosin tää on melkoisen yksinkertainen). Jää hieman hämmästyttämään tulos.
edit: ei mitään sittenkäänPahus ja minä jo kielipitkällä katsomassa, josko on joku intoutunut jotain kiinnostavaa kirjoittamaan. *mutristelee*
Pahus ja minä jo kielipitkällä katsomassa, josko on joku intoutunut jotain kiinnostavaa kirjoittamaan. *mutristelee*Päissäni mietin, vastauksien vähyyden huomioiden, että kysymykseksi on sitä luokkaa että sinun pitää vaan kokeilla. Tee jonkunkokoinen siipi, kokeile korkealla, katso miten se liitää ja ota laite haltuun moottoreilla ennenkuin ollaan maassa.
Tietysti kiinnostaa myös aerodynaamiset näkemykset tollasesta quadrosta, jossa yks salko korvataan siivellä, ja sillä yritetään lentääkin. Sehän on kuin yksisiipinen riippuliidin.
Ihan lonkalta heitettynä siipien ongelma on, että jos teet sellaisen siiven joka kantaa multihäkkyräkamerasystee miä niin, että alaspäin suuntautuva nopeus saadaan selätettyä, niin eteen/taaksepäin suuntautuva nopeus kasvaa isoksi. Jos oletetaan että ongelmatilanteessa ei ole mitään radio-ohjausta niin selkäydintunteella siipipohjaiset pelastavat laitteet kehittää eteenpäinmenevää nopeuttaa siksi paljon, että se kallis kamera hajoaa.Siiven muoto, pinta-ala, kohtauskulma ja kuorma vaikuttavat sakkausnopeuteen. Jos laite viritetään liitämään ilman moottoreita (mutta halutun kuorman kanssa) lähellä sakkausnopeutta, niin sehän on sitten se nopeus, johon on varauduttava, jos halutaan että kamat kestää. Tosin vaikuttaahan sekin mihin törmätään.
Päissäni mietin, vastauksien vähyyden huomioiden, että kysymykseksi on sitä luokkaa että sinun pitää vaan kokeilla. Tee jonkunkokoinen siipi, kokeile korkealla, katso miten se liitää ja ota laite haltuun moottoreilla ennenkuin ollaan maassa.
Olet joko jonkin suuren äärellä keksimässä uutta laitetta (en tiedä) tai sitten Citrôen-kerroin on kova, eli keksitään ratkaisuja ongelmiin, joita muut eivät ole edes huomanneet (vrt. xaran ohjaava takaripustus). Yhtä kaikki, suosittelen ottamaan lennokkeja/multeja/koptereita ilmoille ennen liian raskaita suunnitelmia. Että havannoit mitkä ovat kunkin lajin oikeat käytännön ongelmat.
OT: Porschen ainakin 928seissa oli Wessach-akselistoja käytössä jo 25 vuotta takaperin...
Olet joko jonkin suuren äärellä keksimässä uutta laitetta (en tiedä) tai sitten Citrôen-kerroin on kova, eli keksitään ratkaisuja ongelmiin, joita muut eivät ole edes huomanneet (vrt. xaran ohjaava takaripustus).
Siiven muoto, pinta-ala, kohtauskulma ja kuorma vaikuttavat sakkausnopeuteen. Jos laite viritetään liitämään ilman moottoreita (mutta halutun kuorman kanssa) lähellä sakkausnopeutta, niin sehän on sitten se nopeus, johon on varauduttava, jos halutaan että kamat kestää. Tosin vaikuttaahan sekin mihin törmätään.Kiinteä ohjauspinnaton siipi on kyllä minusta ongelma multikopterin peruskäytössä kun kiinteälapakulmaisen/kiinteämoottorisen multikopterin ainoa tapa lentää mihinkään muuhun suuntaan kuin ylös on kallistamalla. Siipi kallistelee mukana. Ison siiven voisi kenties virittää asentoon, jossa eteenpäinlentäminen tietyllä nopeudella olisi energiatehokasta, mutta silloin vastaavasti pakittaminen olisi kaikkea muuta. Kylkilento siivenkärki edellä voisi olla myös haastavaa. Eli epäilen, että kun siipi on tarpeeksi iso pelastamaan laitos tuholta, menetetään myös iso osa multikopterin lento-ominaisuuksista ja ollaan tehty vtol-lennokki jollaisia tosiaan on jo.
Verkosta köytyy laskimia, joilla pystyy arvioimaan koneen kantokykyä kun lentonopeus, siiven pinta-ala yms parametreja tiedetään. Mutta ilman kokemusta näiden lentolaitteiden teoreettisesta suunnittelusta, se on ainakin hieman hidasta ja virheherkkää näin alkuunsa.
Kyllä tuollaisen laitteen voi tehdä ilman moottoreitakin. Varustaa vaan sopivia painoja koneeseen, ni eitarvii kalliita osia tuhota. Tollaset rimat, vanerinpalat ja siipimateriaalit ei kauheen kalliita ole.
Mutta jos jollakulla olis hieman tietoa, jolla sais kokeilujen kenttää hieman kavennettua.
Taas sutaisen hihasta, mutta mitoituksessa voisit ottaa ensimmäiseen kokeiluun siipikuormaksi vaikka 40g/dm^2Joten jos siiven rakentaisi koossa 1m x 15cm (kovin pieni vaatisi tarkempia mittauksia ollakseen edustuskelpoisia), niin
Tietääkö joku mistä tollasta foamboardia saa Suomesta? Mitä se materiaalina ylipäätään on - pakkaustarvikeko?
Ihastuin tuohon edellä esitettyyn siipimateriaaliin (video: Foamboard Wing Airfoil) ja mielellään sitä kokeilis. Tietääkö joku mistä tollasta foamboardia saa Suomesta? Mitä se materiaalina ylipäätään on - pakkaustarvikeko?
Veikkaan kapalevyn olevan tuota lähin vaihtoehto. Mainostauluja tekevistä firmoista voinee kysellä, tai jostain nettikaupasta (http://www.arkkiplussa.fi/kauppa/index.php?main_page=index&cPath=5_64).Soitin Kapalevyn perään Puite Oy:lle, jossa myyntimies sanoi, ettei Kapa taivu siiven etureunaan. On sen verran kovaa tavaraa. Tai myöhemmin korjasi kartongin murtuvan, mutta kertoi kapalevyn neliöpainon olevan selvästi suurempi kuin mitä kerroin foamboard:sta. Epäili Foamboardia jonkinlaiseksi Kapan jäljitelmäksi, mutta ei osannut ohjata (kysy vielä parista kaveriltaankin) jäljille.
Teepä lennokit.netin puolella pikahaku vaikkapa otsikolla "depron" ja sieltä löytyy ainakin hyvin vastaavaa ainetta, jota käytetään mm. DIY-sisälennokkien valmistukseen varsin yleisesti.Depron-levyä löytyy täältä (voin käydä hakemassa kokonaisia levyjä):
Bauhaussissa myydään extruder tai jollain sellaisella nimellä mistä on siipiä tehty.Kävin Espoossa Suomenojan Bauhaussissa ja juttelin neljän eri myyjän kanssa, mutta eivät tunnistaneet Extrupor nimeä, tai ylipäätään materiaalikuvailuja. Siellä oli vihreää, parketin alle tarkoitettua kopinasuojaa (n. 6mm paksua ja kevyen tuntuista), mutta en nyt siihen päätynyt. Myös kuulemma jotain Finnfoam levyä, mutta paksuuksilla 30 ja 40 mm. Piti palata kotiin tekemään lisää nettiharjoituksia.
Löytyy juuri suomenojan myymälästä, mutta sieltä missä on muuttotarvikkeet.:'( >:( :-X :o voi, sanonko mä mikä.
On sitten siirryttävä laboratorion puolelle ja rakennettava siiven testaukseen sopiva laite.
Miten tällainen yksinkertaistus, jossa kuitenkin pitäisi olla jotakuinkin samat aerodynaamiset ominaisuudet kuin ilman moottoritehoja liitävässä siivellisessä quadkopterissa:
(http://imageshack.com/a/img46/5265/o0xi.jpg)
Laite koostuu itse siivestä ja sitten siiven suhteen (testien välillä, viritettäessä) liikuteltavasta punnustangosta.
Tankoa pitäisi voida helpohkosi kallistaa eteen/taakse siiven suhteen (kohtauskulma liidossa), siirtää eteen/taakse (painopiste) ja siirtää itse painoja tangossa ylös/alas (vertikaalisuunnan painopiste) (kuvassa nuolet esittämässä näitä liikutussuuntia).
Onko ajatuksia siitä, millainen liitoskohta ton siiven ja painotangon väliin olis paras rakentaa.
:'( >:( :-X :o voi, sanonko mä mikä.Nonnii löytyhän tota Extrupor-levyä Bauhausista.
Soon sit lähdettävä huomenna käymään uudestaan. Viitsi tonne ruuhkaan nyt enään.
Your order with the order number xxxxx consists of the following items:
Flyduino X2212 1000KV Brushless Outrunner Motor CCW Version 2 22,90 EUR 45,80 EUR
Flyduino X2212 1000KV Brushless Outrunner Motor CW Version 2 22,90 EUR 45,80 EUR
Flyduino NFET (HEXFET) 20A ESC SimonK Firmware 4 16,99 EUR 67,96 EUR
9"x4.7 Propeller Set Green 4 pcs 2 CW and 2 CCW 1 4,35 EUR 4,35 EUR
9"x4.7 Propeller Set Orange 4 pcs 2 CW and 2 CCW 1 4,35 EUR 4,35 EUR
Flydubution Power Distribution 1 5,50 EUR 5,50 EUR
3A mini UBEC 1 5,90 EUR 5,90 EUR
Gesamtsumme: 201,16 EUR
Projekti, jonka alkup. tarkoituksena oli pelastaa kopteri hädästä, alkaa olla vaiheessa, jossa se rikotaan jotta selviäisi pelastuisiko se?
viitataan sitten tulevaisuuteen: tässä päädytään lentämään 4kopteria ja nuo siivet jäävät pois.Eli ennusteesi on kehitysprojektin epäonnistuminen. Osaatko sanoa perustellusti miksi?
Eli ennusteesi on kehitysprojektin epäonnistuminen. Osaatko sanoa perustellusti miksi?
Minkä kokoinen tuo siipi on? Mitä tapahtuu jos kopteria nostaa suoraan ylös tai alas? Nyt jo kopu vaappuu helposti suoraan alas tullessa ja minkälainen liike tuosta tulis?
Niin siis siipi on noin päin. Ottaahan tuohon tuuli aika mukavasti kiinni. Jos tuosta haluis oikeasti hyötyä, pitäisi siipeä pystyä ohjaamaan. Eikös tuollainen leijuis aika nopeasti johonkin puuhun?Pyrkimys olis siihen, että ainoat liikkuvat osat on moottorien akselit. Kaikki ohjaus tapahtuu moottorien kierroslukua säätämällä. Tällöin kopteri on välittömästi valmis myös liitoasentoon siirtymiseen.
Eihän. Ei kannata olla pessimisti! Kehitysprojekti vain muuttuu alkuperäisestä.Mikä on tuo alkuperäinen kehitysprojekti sinun mielestäsi?
Kun ensin aletaan harjoitella lentämistä, on tuo siipi haitaksi.Mulla on simulaattori ja pieni quad perusharjoitteluun. Tai toi quad on matkalla - tänään tuli e-mail.
Kun sitten päästään jyvälle lentämisestä, on kokemusta jo sen verran, että ettei tälle hätälaskulaitteelle ole muuta käyttöä, kuin testata toimiiko se.Tässä ei ole ollut kysymys lentotaidoista alun alkaenkaan.
Tässä ei ole ollut kysymys lentotaidoista alun alkaenkaan.
On hyvin todennäköistä, että joku saa vielä päähänsä 10kg painavan multikopterin 200km/h syöksyssä täysin hallitsemattomana. Kaikki on elektroniikan varassa, joka on kuluttajatasoa toimintavarmuudeltaan.
Jaa jaa, eli nyt pelastetaan ihmishenkiä tällä hökötyksellä! Panokset kasvavat! Olisi ainakin hyvä, jos moiset lisäkkeet eivät aiheuta sitä pelättyä onnettomuutta.Olen kirjottanut tästä jo viestissä "Vastaus #9 : 06 Joulukuu, 2013, 12:41:40" kun halusin painottaa myös ajattelevani ihmisten terveyttä: http://www.kopterit.net/index.php?topic=21065.msg200050#msg200050 (http://www.kopterit.net/index.php?topic=21065.msg200050#msg200050)
Jos on multikopu joka painaa 10kg, puhutaan vähintään hexasta. Ja Nazahan osaa jo korvata hajonneen moottorin/irronneen potkurin. Jos taas puhutaan akusta/virtojen katoamisesta, tuon tippuminen on ihan yhtä vaarallista, ellei vaarallisempaa. Oletetaan että lähtisi liitämään, olisi osuminen johonkin lähes varmaa. Itse olen acro kopua hakannut maahan vaikka kuinka ja aina tulee suoraan alas kuin kivi.Tässä säikeessä olen joutunut mainitsemaan menetelmiä, joita käytetään kun tarvitaan turvallisuutta. Muun muassa viesteissä
Jos taas puhutaan karkailu ongelmista mitä on ollut multeissa, on tuo yhtä vaarallinen, ellei vaarallisempi, koska silloin on kopu ottanut vauhtia kunnolla ja jos on tuo siipi ottamassa vastaan ilmavirtaa, mitä lie tapahtuu.
Mutta toi sun proto siivestä on helppo testata. Laitat jotain painoa elektroniikan verran ja viskaat jostain vähäkin korkeammalta alas. Jos siipi edes yrittää oikaista leijuntaan, on mahdollisuuksia saada toimimaan. Turha siinä on hajoittaa oikeata elektroniikkaa.
En tosin tiedä onko suora pystysuuntainen pudotus yhtään sen vaarallisempi kuin hallitsemattomaan vaakaliitoon lähtevä keppimöykky. Laskuvarjon näkisin paljon parempana kehitysideana.
Oliko herra Peloton pääkaupunkiseudulta vai mistä? Löytyisikö sieltä päin kaveria, joka tarjoaisi nostoapua? :) Eli multikopterilla (tai tavallisella) siipirakennelma ilmaan ja tiputus. Voi nimittäin olla hankala löytää testaukseen sopivaa paikkaa, jos kriteerit ovat riittävän korkea tasanne tiputukseen eikä yhtään estettä lähimaastossa... Ehkä jostain sillalta jäälle? Ei vaan taida vielä jää kestää, ainakaan siltojen alta.Tai sitten teen nostotoimintaan multikopterin. Pääsis aina kun on tyyni kuiva keli ja itselle sopii.
Nyt on sitten laskuvarjo olemassa yhtenä vaihtoehtona turvaamaassa vikatilanteissa:
http://www.helidirect.com/multirotors-mars-recovery-system-c-1_2046_2522.hdx (http://www.helidirect.com/multirotors-mars-recovery-system-c-1_2046_2522.hdx)