Kopterit.net
Yleiset => Muu keskustelu => Aiheen aloitti: Toeh - 02 Syyskuu, 2011, 16:14:49
-
Tappelu pystyyn. ;D Kummalla mielummin rankasette niitä pikkusianne? Ja pientä perustelua. Itse olin kauan remmin puolella mutta alan kallistua keppiin lukemisieni jälkeen. Puhutaan siis kopterin perän vetotavasta. ::) RC laitteet kuuluu talveen ja kesään ja siks ainaki omasta mielestä tuo kardaani kuullostaa paljon paremmalta ja käyttöikäkin on pidempi. Vaikka ei noita remmejäkään hirveän usein vaihdeta. Haittana toki hampaiden meneminen mutta pitää yrittää nousta ja laskea muualla ku nurmikolla.
Mitäpäs mieltä te? Kumpi on parempi ja kumpi huonompi ja miksi näin?
-
Kardaanista mie itse tykkään enempi, mutta eipä noissa nyt mitään isoa eroa ole kun tällänen peruspelle lentää.
Lämpötilamuutokset toki aiheuttaa päänvaivaa hihnan kanssa.
Tuntuu jotenkin siltä että kaikissa proo vermeissä toi kardaani on, mutta esmerkiksi tuo SAB Goblin näyttäis olevan hihnalla.
http://www.goblin-helicopter.com/goblin_helicopter1.php (http://www.goblin-helicopter.com/goblin_helicopter1.php)
Kai tämä on sellanen fiftisixti juttu. Itse pidän jotenkin enempi kardaanista sen "helppouden" takia. Ja ei se kardaani siellä mihinkään veny, eli ei ole niin paljoa muuttujia. ;D
-
Myöskin mikado käyttää hihnaa ja on proo.. (ja mitkä koput lasketaan prooksi?? perus alikilit ja kauit ei taida proota olla)
Hihnassa on puolensa, tärisee vähemmän ja hiljaisempi sekä siinä ei ole mitään laakereita, jotka saattaa keppiperäisessä kulua helposti (tästä varmaan ne tärinätkin johtuvat). Tää hihnan kireys tulee kyllä varmasti saamaan keskustelua aikaan. Mitä minä olen haastatellut kanssa lennättäjiä niin yksi on talvella joutunut kiristämään hihnaansa, eikä ole sitä kuitenkaan kesäksi löysyttänyt (muistaakseni) ja toimii.
Itsellä siis ollut vain keppiperiä, mutta mun mielestä hihna olis jotenki parempi. Varsinki jos vielä moottorin veto on toteutettu hihnalla.
-
Nimenomaan, fiftisixti.
Prooksi miellän Henseleitin, Haribo iiglet, mikadon, kasaman ymv. ;D
Mulla on ollu keppi trex 500:ssa ja gaui x5:ssa, sekä hihna trex 450:ssä ja elyq vision 50:ssä.
Ikinä en siis mitään vikaa kummastakaan ole huomannut, mutta trex 500 ja x5 lenteli mulla yli -20C pakkasissa ja tiedän että ainakin ne toimi niissä olosuhteissa, en siis sano mitään keppiä vastaan. ´Kardaanin kanssa ei ikinä ollut ongelmaa.
450:llä en ikinä paljoa lentänyt, mutta ElyQ oli kovassa käytössä eikä siinäkään hihna ikinä pettänyt, aina toimi perä oikein hyvin kun säätöihin gyron sai.
Mikadoa en muistanutkaan, siinäkin on tosiaan hihna ja se on pirun hiljanen laite. Protoksessa tais olla sama homma?
Eli vissiin ihan yksi ja sama kumpi siellä on, kaikki toimii.
-
Eagletkin on hihna vetoisia ;)
-
Hop
Luulin ennen remmin kireyden olevan hyvinkin tarkkaa puuhaa värinän suhteen.
Tappelin alkukesän HK500CMT:n värinöitten kanssa ja luulin sen johtuvan remmistä. Väärin. Kaiken värinän aiheutti resonoiva peräservon linkkivarsi.
Joka tapauksessa vikaa etsiessäni kokeilin suurin piirtein kaikki hihnan mahdolliset kireydet ja löysyydet. (Arvioisin että siirtelin peräputkea n. 5 mm matkalla) Loppuhavainto on se, että remmi toimii hyvin laajalla 'kireysalueella'. Ei se remmin sopivan kireäksi saaminen siis ole niin tarkkaa.
Suosittelen siis remmiä sinällään. Tosin en ole koskaan kokeillutkaan kardaania, joten en voi verrata niitä keskenään.
-
Koska olen laiska enkä jaksa(vielä)laskea, kysyn muilta: Onko joku tehnyt laskelmaa lämpölaajenemiskertoimia käyttäen siitä, mihin perustuu käsitys remmivetoisen perän herkkyydestä lämpötiloille? Onko siinä järkeä vaiko urbaanilegendaa kaikki tyynni?
Siis 450-kokoisessa kopussa peräputki ei ole kovin pitkä. Miten se voi niin paljon lyhentyä edes talvella että remmin toiminta jotenkin dramaattisesti häiriintyisi? Ja nyt en siis tarkoita mitään ultimaattista 3D-hurjastelua vaan sunnuntailennättelijää. Alle millin muutosta en pidä toiminnan kannalta kovin järisyttävänä.
-
Remmi ;) vetää tarpeeks kireelle talvella ni ei ongelmia.
-
Ei mulla muistaakseni ollut koskaan ongelmia hihnan kanssa. Ei raptorilla tai 450 reksillä tai freyallakaan. Taitaa olla niin, että jos hihna on valmiiksi jo kesällä löysällä niin saattaa hyppiä talvella?
-
Ei mulla muistaakseni ollut koskaan ongelmia hihnan kanssa. Ei raptorilla tai 450 reksillä tai freyallakaan. Taitaa olla niin, että jos hihna on valmiiksi jo kesällä löysällä niin saattaa hyppiä talvella?
Kuulostaa siltä mitä odotinkin. Ne toisenlaiset kommentit sais tulla myös...
-
Jos ottaa tuommosen Align PRO:n ja Sport:in ja katselee 3D heittelyitä niin ei ainakaan rajota menoa se että onko remmi vai keppi. Mutta kyllä veikkaan että kesällä +25 ja talvella parhaimmillaan jopa -35 (kukaan ei kyllä sillon lennätä ku ei sormet kestä tai jos kestää nii on kyllä äijä) niin remmi löystyy tuossa varmasti mutta sopivalla kireydellä ollessaan taitaa pelata silti täysin. Mutta ei varmasti oo ongelmia jossain perus Suomen talvi ~ -5 leudolla talvi-ilmalla lentelyissä.
Jos tää olis äänestys niin varmaan remmin puolelle olis suurin osa äänistä menny tässä vaiheessa. :) En kyllä tiiä miten sitte vaikuttaa tuo kopterin koko noissa että onko remmi 450 luokassa parempi mutta keppi taas isommissa vai onkohan mitään väliä?
Luigi joku oli jossain aiheessa tuota laskenu just 450 koneesta mutta en enään muista että missä.. ;D
-
Koska olen laiska enkä jaksa(vielä)laskea, kysyn muilta: Onko joku tehnyt laskelmaa lämpölaajenemiskertoimia käyttäen siitä, mihin perustuu käsitys remmivetoisen perän herkkyydestä lämpötiloille? Onko siinä järkeä vaiko urbaanilegendaa kaikki tyynni?
Siis 450-kokoisessa kopussa peräputki ei ole kovin pitkä. Miten se voi niin paljon lyhentyä edes talvella että remmin toiminta jotenkin dramaattisesti häiriintyisi? Ja nyt en siis tarkoita mitään ultimaattista 3D-hurjastelua vaan sunnuntailennättelijää. Alle millin muutosta en pidä toiminnan kannalta kovin järisyttävänä.
omalta kohdalta voin sanoa kokemuksia 250 rekkulan kohdalta... Talvella ärsytti oikein isosti ku aina kun meni ulos pakkaseen oli sisällä hyväksi säädetty hihna niin löysä että sen sai kädellä väännettyä hampaan yli melko helposti...
Asia korjaantui vaihtamalla hiilarinen peräputki! Siihen loppu kireyden säätely!
En sano että että hihna olisi huono mutta jotenkin keppi on helpompi jossei kynnä kokoajan...
Jos ajaa hihnalla niin kokohiilarinen peräputki lopettaa säätötarpeen :)
-
Jos jollain on aluputki jouten niin laittakaa pakkaseen ja mitatkaa...
-
Jos jollain on aluputki jouten niin laittakaa pakkaseen ja mitatkaa...
Löytyy Beltin vanha putki mutta ei oo tarpeeks pitkää tönäriä jolla mitata. Töissä olis..
-
Mulla on kans kokemukset 450 hihnalla aluputkella ja pakkasessa. Kyllä sitä joutui kiristelemään, ei se ole iso liike millä sitä muutenkin kiristellään... kovemmassa härnäyksessä se saattoi hyppiä jos jätti kiristämättä. Ongelmat katosi ku laitto hiilikuituputken...
Itse ehkä suosisin hihnaa nykyään, vähän anteeksi antavampi ja "pehmeämpi" perälle.
-
hihnassa on lisäksi nämä mahdolliset staattisen sähkön luomat ongelmat!
-
hihnassa on lisäksi nämä mahdolliset staattisen sähkön luomat ongelmat!
Joo se on kyllä yksi miinus. Maadoitukset pitää olla kunnossa.
Hihna on kyllä mun mielestä huolettomampi, ei laakereita. Vetää talvella kireälle niin ajaa sen jälkeen kesät talvet :) Tai näin ainakin sivusta seuranneena, itsellä tosiaan vain keppiperiä ja talvella huollon yhteydessä menee kepin laakerit vaihtoon, ellei sitten ihan priimakunnossa ole.
-
Hmmm, en ole huomannut koskaan ongelmia staattisen sähkön suhteen, vaikka mulla on kaksi remmivetoista keppiä.
-
Minäpä olen senkin, silikonispray ratkaisi tuon... nuppiservot nyki hervottomasti muutamia asteita ylös-alas että sen näki selvästi paljaallakin silmällä.
-
Olikos sulla jo silloin Futten radiot ?
-
Ei, dx7 + ar7000
-
Jos jollain on aluputki jouten niin laittakaa pakkaseen ja mitatkaa...
Ei mun mielesta tarvitse mittailla. Alumiinin lampolaajeneminen on 0,023 mm/aste. Siita voi laskea :)
-
Ei mun mielesta tarvitse mittailla. Alumiinin lampolaajeneminen on 0,023 mm/aste. Siita voi laskea :)
millä matkalla?
-
Metristä tuo kaiketi on laskettu. Ärsyttää tällaiset kaiken maailman laskemiset, miksei ihmiset kokeile mitään käytännössä? ;D
Tuli muuten mieleen, että itse kun joskus vielä vaivauduin talvella lennättämään, niin tais olla maksimissaan -10 astetta pakkasta. Eli jos siitä räknää, niin lämpötilaero oli 30 astetta ja jos otetaan tuo metrin keppi vertailuksi niin saadaan luvuksi 0,69mm. Eli alle millin muutos ja remmi löysällä?
EDIT: Siis itsellä ei remmi löystynyt, niin kuin ei mielestäni tuollaisella muutoksella pitäisikään. Mikä muuten mahtaa olla hihnan tilanne?
-
Metristä tuo kaiketi on laskettu. Ärsyttää tällaiset kaiken maailman laskemiset, miksei ihmiset kokeile mitään käytännössä? ;D
Tuli muuten mieleen, että itse kun joskus vielä vaivauduin talvella lennättämään, niin tais olla maksimissaan -10 astetta pakkasta. Eli jos siitä räknää, niin lämpötilaero oli 30 astetta ja jos otetaan tuo metrin keppi vertailuksi niin saadaan luvuksi 0,69mm. Eli alle millin muutos ja remmi löysällä?
EDIT: Siis itsellä ei remmi löystynyt, niin kuin ei mielestäni tuollaisella muutoksella pitäisikään. Mikä muuten mahtaa olla hihnan tilanne?
tätä on kyllä puitu ennenkin mutta ainakin 250 rekkulan kohdalla meni aluputkella (vaikka putki on tossa todella lyhyt) perähihna todella löysäksi ku nappas autosta +25c lämmöstä ulos -10c lämpöön... ei puhettakaan että olis voinu lennättää! sitte jos ei muistanu löystää lentojen jälkeen oli se niin kiree että soi ja koko laite ihan jumissa! niinkuin sanottu hiilariputki lopetti ton säätämisen ihan kokonaan eli joku tossa laskukaavassa mättää! kyllä sen putken on pakko elää enemmän tai sitte hihnalle tapahtuu joku inversio päinvastoin! ;D
-
olen kyllä tohtorin kanssa samaa mieltä. Tämän takia ehdotin että joku käytännössä heittäis putken pakkaseen.
Edit: tai en mä tota kaavaa kauheesti epäile mutta joku muu tekijä saattaa myös vaikuttaa. Toisaalta jos hiiliputken vaihtamalla ongelma katoaa, mikä muu tähän voisi vaikuttaa? Jos peräblokki päästää putken nitkahtamaan sisäänpäin kun putki ja blokki jäähtyvät?
-
olen kyllä tohtorin kanssa samaa mieltä. Tämän takia ehdotin että joku käytännössä heittäis putken pakkaseen.
Edit: tai en mä tota kaavaa kauheesti epäile mutta joku muu tekijä saattaa myös vaikuttaa. Toisaalta jos hiiliputken vaihtamalla ongelma katoaa, mikä muu tähän voisi vaikuttaa? Jos peräblokki päästää putken nitkahtamaan sisäänpäin kun putki ja blokki jäähtyvät?
no mulla on aina ollu blokki niin piukalla että ei varmasti liiku omia aikojaan
-
Näin aiheesta sivuten. Perhana ku nyt vasta pisti silmään tuo "aloita uusi äänestys" nappi tuolla.. >:(
-
Onko nuo peräputken ihan rehellistä alumiinia että voi suoraan sen arvolla laskea?
-
Onhan toi konstruktio kokonaisuus ja esim. remmi laajenee lammetessaan. Toi lampolaajenemiskerroin on tietenkin vakio jollekin matkalle, jotta silla voidaan se muutos laskea. Tassa yhteydessa 0.023 mm/aste on riittava tarkkuus, kun mietitaan helikopterin peraputken pituuden muutosta. Se ei vaihtele niin paljoa, jotta tarkemmalla yhtalolla olisi isompaa merkitysta. Toi remmi taitaa olla isompi ongelma lampotilamuutosten suhteen.
-
Onhan toi konstruktio kokonaisuus ja esim. remmi laajenee lammetessaan. Toi lampolaajenemiskerroin on tietenkin vakio jollekin matkalle, jotta silla voidaan se muutos laskea. Tassa yhteydessa 0.023 mm/aste on riittava tarkkuus, kun mietitaan helikopterin peraputken pituuden muutosta. Se ei vaihtele niin paljoa, jotta tarkemmalla yhtalolla olisi isompaa merkitysta. Toi remmi taitaa olla isompi ongelma lampotilamuutosten suhteen.
miksi putken vaihto hiilariin sitte poistaa ongelman?
-
Jeps jos hihna eläisi niin luulisi sen elävän samaan suuntaan eli kylmällä kutistuu eikä löysty.
Tulee kyllä väistämättä mieleen, että jos blokki on kiristetty huoneenlämmössä niin tottahan putken halkaisijakin sitten pienenee kylmässä ja luistaisi. Tosin luonnollisempi selitys, että putki ei oikeasti puhdasta alumiinia ole vaan jotain halvinta mahdollista alumiinin tapaista ainetta, joka sitten laajenee / kutistuu enemmän.
Mutta joo käytännön mittaus olisi helppo varsinkin 250 peräputkella, sitten voisi spekuloida myös tarkemmin onko se oikeaa alumiinia vai ei. Eli putken mitta huoneenlämmössä ja sitten pariksi tunniksi pakkaseen ja uusi mittaus. Jos mitta heittää enemmän kuin alumiinin lämpölaajenemiskerroin niin silloin putki ei varmaan alumiinia ole.
-
Noniin, laitoinpa just 500:n Rexän alupuomin pakkaseen. Lähtökohta 461mm. Tuloksia luvassa parin tunnin päästä :)
-
Heh, hauskaa polemiikkia. :) Tapaus tosielämästä: Olin juuri saanut koottua uuden Logoni, jossa on sangen mittava 805mm pitkä peräputki. Speksien mukaan alumiinia. Kiristin hihnan sisällä rakennusrupeaman päätteeksi "tavalliseen tiukkuuteen", eli silläviisiin että sormella järkevällä voimalla tökkien hihna painuu noin puoleen väliin sitä matkaa, joka eri suuntiin kukevien hihnojen välillä peräputken sisällä on. Pakkasin kamat autoon ja suuntasin läheiselle parkkipaikalle. Pakkasta ulkona rapiat 15-20 astetta. Lentelin noin 5 minuuttia ja otin kopterin alas. Roottorin hidastaessa alkoi kopukasta kuulua outoa helinää ja hankausta. Perähihna se siellä hakkasi vasten putken sisäseinämiä. Hihna oli löystynyt niin paljon, että se roikkui keskikohdastaan kiinni putkessa. Kun käsin kieritteli nuppia, kuului putkesta hankausääntä.
Tuo on helposti mietittävissä ihan peruskoulumatematiikalla . Oleteaan että hihna ei veny ja roikkuu tasasivuisen kolmion mallisesti (hihna on sivut, kuvitteellinen kireän hihan suora linja on kolmion kanta). Jaetaan kolmia kahtia, jolloin saadaan kaksi suorakulmaista kolmiota. Tarkastellaan näistä toista. Kolmion hypotenuusa on hihna joka roikkuu, kolmion toinen sivu on vaakasuora linja hihnan alkupäästä sen puoliväliin, ja kolmas sivu vaikkapa viiden millin vajoama hihnan puolivälissä. Tästä kun laskee hypotenuusan pituuden ja vertaa sitä toisen pitkän sivun mittaan, saa käsityksen siitä, kuinka vähän putken pitää painua kasaan jotta hihna löystyy.
Yllä oleva esimerkki suurin piirtein Logon puomilla: Hihna matkaa puomin toisesta päästä toiseen eli on pituudeltaan vaikkapa pyöreästi 1600mm, puolikas siis 800mm. Tämän mittainen hihan on täysin suora puomissa eikä roiku milliäkään. Jos oletetaan että hihna kuitenkin roikkuisi keskeltä viisi milliä, mikä pitäisi olla sen pituus? Suorakulmaisen kolmion yksi sivu on 5mm, toinen sivu on 400mm (kireän puolikkaan puolikas), kolmas sivu 400,03mm. Ei järin suuri ero. Puomin pitäisi siis kutistua 0,06mm, jotta hihan roikkuisi keskeltä 5mm. Tämä olettaen että kumpikin hihan puolikas roikkuu yhtä paljon, joka tietysti todellisuudessa ei ole totta...
-
Heh, hauskaa polemiikkia. :) Tapaus tosielämästä: Olin juuri saanut koottua uuden Logoni, jossa on sangen mittava 805mm pitkä peräputki. Speksien mukaan alumiinia. Kiristin hihnan sisällä rakennusrupeaman päätteeksi "tavalliseen tiukkuuteen", eli silläviisiin että sormella järkevällä voimalla tökkien hihna painuu noin puoleen väliin sitä matkaa, joka eri suuntiin kukevien hihnojen välillä peräputken sisällä on. Pakkasin kamat autoon ja suuntasin läheiselle parkkipaikalle. Pakkasta ulkona rapiat 15-20 astetta. Lentelin noin 5 minuuttia ja otin kopterin alas. Roottorin hidastaessa alkoi kopukasta kuulua outoa helinää ja hankausta. Perähihna se siellä hakkasi vasten putken sisäseinämiä. Hihna oli löystynyt niin paljon, että se roikkui keskikohdastaan kiinni putkessa. Kun käsin kieritteli nuppia, kuului putkesta hankausääntä.
Tästä puhuinkin ylempänä, niin ethän löysyttänyt enää hihnaa takaisin kesäkeleillä? Veikkaan, että tässätapauksessa huomattava venyminen johtui osittain myös siitä, että hihna oli uusi. Sillä kait ne luonnollisestikkin vähän venyvät kun otetaan käyttöön. Ainakin edellisessä työpaikassa parin laitteen hihnan vaihdossa sitä laitetta pyöritetään joku 1-2 tuntia ja sitten hihnan kiristys lopulliseen kireyteen. Se on samannäköistä hammashihnaa, joskin leveämpää.
Tuo on helposti mietittävissä ihan peruskoulumatematiikalla . Oleteaan että hihna ei veny ja roikkuu tasasivuisen kolmion mallisesti (hihna on sivut, kuvitteellinen kireän hihan suora linja on kolmion kanta). Jaetaan kolmia kahtia, jolloin saadaan kaksi suorakulmaista kolmiota. Tarkastellaan näistä toista. Kolmion hypotenuusa on hihna joka roikkuu, kolmion toinen sivu on vaakasuora linja hihnan alkupäästä sen puoliväliin, ja kolmas sivu vaikkapa viiden millin vajoama hihnan puolivälissä. Tästä kun laskee hypotenuusan pituuden ja vertaa sitä toisen pitkän sivun mittaan, saa käsityksen siitä, kuinka vähän putken pitää painua kasaan jotta hihna löystyy.
Yllä oleva esimerkki suurin piirtein Logon puomilla: Hihna matkaa puomin toisesta päästä toiseen eli on pituudeltaan vaikkapa pyöreästi 1600mm, puolikas siis 800mm. Tämän mittainen hihan on täysin suora puomissa eikä roiku milliäkään. Jos oletetaan että hihna kuitenkin roikkuisi keskeltä viisi milliä, mikä pitäisi olla sen pituus? Suorakulmaisen kolmion yksi sivu on 5mm, toinen sivu on 400mm (kireän puolikkaan puolikas), kolmas sivu 400,03mm. Ei järin suuri ero. Puomin pitäisi siis kutistua 0,06mm, jotta hihan roikkuisi keskeltä 5mm. Tämä olettaen että kumpikin hihan puolikas roikkuu yhtä paljon, joka tietysti todellisuudessa ei ole totta...
Noniin tämä alkaa jo kuullostaa järkevältä kun mielessä piirteli kolmioita. :D Hyvä, että foorumilla on porukkaa jolla myös tuo peruskoulun matematiikka on hallussa. (Itselläni unohtunut kun kävin ammattikoulun lyhyen matikan johon kuului yhden käden sormet, pitkässä olis ollu molemmat kädet mukana)
-
kävin ammattikoulun lyhyen matikan johon kuului yhden käden sormet, pitkässä olis ollu molemmat kädet mukana
Joo sama vika, ja sormet on ku nippu ky****iä. :D
Hyvä että tulee tähän empiiristä todisteaineistoa kun reittila saa putken pakkasesta ja mitattua, ettei tarvi pelkästään geometriaan luottaa. Sitä kun ei ikinä tiedä jos niissä kaavoissa on kuitenkin joku virhe... :P
-
Siinä saattaapi vaan käydä silviisiin, ettei mittalaitteiden tarkkuus riitä kertomaan, paljonko putki menee kasaan, mutta onpahan ainakin yritetty :D
-
Se lyhenee n. millin :), sen nakee rullamitallakin. Luulen, etta toi remmi lampeaa lennon aikana, ja kun on muovi/kumiseos ja ohut remmi, niin pienikin lampotilamuutos vaikuttaa suhteellisen paljon. Etenkin, kun putki lyhenee samaan aikaan. Mulla ei ole remmiperaa koskaan ollut, kunhan vain mietin asiaa huvikseni. Itse alumiinin laadulla ei tassa mittakaavassa ole mitaan merkitysta, koska erot on niin pienia.
-
Noniin, laitoinpa just 500:n Rexän alupuomin pakkaseen. Lähtökohta 461mm. Tuloksia luvassa parin tunnin päästä :)
Katoitko mihin lämpötilaan laitoit sen putken ku pakkaseen pistit?
-
Katoitko mihin lämpötilaan laitoit sen putken ku pakkaseen pistit?
Jep, huonelämpötila +24,5C ja pakkanen -22C, eli muutos 46,5C.
-
Noniin, mittaus suoritettu ja jäähtyneen puomin pituus on.........461mm.
Okei, mittaus suoritettu rullamitalla, mutta tulos on silti helposti luettavissa.
Mitä tästä opimme ?
Edit: tulokseen saattoi vaikuttaa se, että putki lämpenee varsin nopeasti pakkasesta tuotuna. Koitin toki toimia nopeasti.
Pitänee vähän kehittää prosessin tuota vaihetta, eli putken pitämistä kylmänä mittauksen ajan.
-
Jaa a, mutta mites taas kun käytäntö on eri...miksi sitä oikeasti sitten joutuu kiristämään vaikka tuo pakastustestikin meinaa ettei se pituutta muuttaisi.
Joku heittää joko perä setin hihnoineen sinne ;D
Tai sitten ne joiden täytyy hihnaa kiristää niin tekee sen, johtui se mistä tahansa...toiset ei.
-
Suomalainen ei usko kunnes nakee :). Pistan huomenna pari putkea pakkaseen. Toinen align laatua, ja toinen kinukkien tekema.
-
Suomalainen ei usko kunnes nakee :). Pistan huomenna pari putkea pakkaseen. Toinen align laatua, ja toinen kinukkien tekema.
Nyt on itsekin testattu - kun vihdoin pääsin taas kotiin, ja ei tuota eroa rullamitalla huomaa. Laskin tuon myös oikealla lämpölaajenemiskaavalla ja laskennallinen pituuden muutos pitäisi olla alumiinilla 0,50 mm. 0,000024 x 0,461 m x 45 ast. = 0,50 mm. Lisäksi voi laskea hiilikuidun pituuden muutoksen samalla matkalla, 0,00001 x 0,461 m x 45 ast = 0,21 mm., vaikka hiilarin lämpölaajeneminen ei ole välttämättä laskettavissakaan, koska koostumus vaihtelee
Reittila tuolla aiemmin kysyi, mitä tästä opimme --> toi putki ei ehkä ole alumiinia, vaan jotain muuta ja toi remmin löystyminen johtuu kenties monesta asiasta yhdessä, vaikka Tohtori olikin saanut ongelman pois vaihtamalla pelkän putken hiilariversioon.
Em. tiedot noukittu Googlen avulla. Laskemisen tein sentään itse ja toivon mukaan oikein ;)
-
No hyvä. Nyt voinkin hakea puomin pois pakkasesta :D
-
Reittila tuolla aiemmin kysyi, mitä tästä opimme --> toi putki ei ehkä ole alumiinia, vaan jotain muuta ja toi remmin löystyminen johtuu kenties monesta asiasta yhdessä, vaikka Tohtori olikin saanut ongelman pois vaihtamalla pelkän putken hiilariversioon.
eipä toi mun kokemus hiilaripuomin auttamisesta ole mitenkään ainutlaatuinen! täältä mä oon sen lukenu ja muutkin on sitä käyttäny ja hyvin on ajanu asiansa! :)
-
Mun ratkaisu on se, että kesällä lentää keppi ja talvella ajetaan mattista ;D
-
Löysin tällaisen vanhan pähkäilyn.
Ite oon aina ollut remmin kannattaja... ;D
Kannattaa lukea ketju alusta.
-
Löysin tällaisen vanhan pähkäilyn.
Ite oon aina ollut remmin kannattaja... ;D
Kannattaa lukea ketju alusta.
Minusta kardaani perä on parempi.
Remmi toimii ainoastaan Goblinissa.
-
Omalla kohdallani tuntuu remmi olevan kepakkoa parempi. Vaikkei kardaaniperällä varustettuja ole kuin yksi 450 -runko ja Blade 180 (sekä parit SoloProt yms) niin jotenkin ainakin vielä tässä vaiheessa elämää kun perälavat pyyhkii millon mitäkin alustaa, mielikuva paremmasta kestävyydestä on syntynyt. Bladen kanssa on muutamat rattaat jo saanut vaihtaa, 450 saa olla vielä tuossa odottamassa, yhden remmin tähän mennessä saanut katkeamaan ja sekin meni kun ajoi vähän rumasti hankeen ja hiilikuituinen peräputki tais sälöineen aiheuttaa remmille vahinkoa...
Honeybeen kanssa tuli koettua remmin huonous, kun petti perä pariin kertaan, mutta syy oli aika loppuun ajettu remmi ja taaempi hihnapyörä. Ne kun uusi, niin eipä pettänyt enää...
Pakkasen pelottelun kanssa tuli vähän tutkittua, kyllä siihen pieni kireysero syntyi osien kylmentyessä, vaan aika hyvin taisi kireys asettua kun ei yrittänyt hyppiä käsin kääntäessä eikä lennossakaan. 500 rexissä lähti hyppimään muualta, perävedon hammaskosketus liian hentonen, rattaat turhan kaukana toisistaan, siitä pitäisi selvitä viilaamalla peräputken telineen kiinnitysreikiä runkolevyistä, 450 kokoisissa en tämmöistä ole huomannut. On kyllä tullut kireyksiä katseltua aina ennen lentoja, yllättäviä löystymisiä ei yllättäen ole vielä kohdalle osunut... Kolmelapaisella perällä ei myöskään ole hyppinyt, ei kesällä eikä talvella, eikä nelilapaisen kokeiluissakaan ainakaan vielä...
Remmistä tosin tykkäsin RC-autojenkin kanssa, kardaanivedot oli tuolloin ihan älyttömiä kokoelmia erilaisia rattaita ja pitivät isommin meteliäkin mitä remmivetoiset...
-
Remmi :D
https://www.youtube.com/watch?v=rt0BAMHgJvY