Kirjoittaja Aihe: Lennokkikysely  (Luettu 2314 kertaa)

Poissa Harri Pihl

  • Aloitteleva torppari
  • *
Vs: Lennokkikysely
« Vastaus #25 : 08 Helmikuu, 2018, 17:05:42 »
Kolmannessa osassa oli edellisten lisäksi kaksi kysymystä joilla selvitettiin toimintaa lähialueilla. Ensimmäisessä kysyttiin lennättääkö vastaaja lähialueella (pakollinen kysymys) ja vastanneista  135 (40,3%) ilmoitti lennättävänsä. Toisessa kysymyksessä kysyttiin onko lähialueella sovittu lennonjohdon kanssa käytännöistä yli 50 m:n korkeudessa lennättämisestä (vapaaehtoinen kysymys) ja 105 (31,3%) vastaajaa ilmoitti sopimisesta lennonjohdon kanssa. Näissä kahdessa kysymyksessä tuli esiin kysymysten muotoilussa tehty virhe; moni ensimmäiseen lähialuekysymykseen 'ei' vastannut oli vastannut myös toiseen kysymykseen vaikka ei lennättänytkään lähialueella ja toisaalta pari ensimmäiseen kysymykseen 'kyllä' vastannutta ei vastannut toiseen kysymykseen. Tämän seurauksena erilaisia vastausyhdistelmiä saatiin seuraavasti:

- lennättää lähialueella 135
- ei lennätä lähialueella 200
- lennättää lähialueella ja 50 m:n ylityksestä sovittu 86
- lennättää lähialueella mutta 50 m:n ylittämisestä ei ole sovittu 47
- ei lennätä lähialueella mutta ilmoitti sopimisesta lennonjohdon kanssa 19
- ei lennätä lähialueella eikä ole sopimis käytäntöä 29
- lennättää lähialueella mutta ei vastannut sopimiskysymykseen 2
- ei lennätä lähialueella eikä vastannut  sopimiskysymykseen 152

Vastauksia voi näin tulkita monella tavalla eikä tämä ongelma tullut esiin koevastaajien kanssa. Kysymykset olisi pitänyt yhdistää yhdeksi pakolliseksi kysymykseksi jossa olisi ollut kolme vastausvaihtoehtoa:

- lennätän lähialueella ja 50 m:n ylityksestä on sovittu
- lennätän lähialueella mutta 50 m:n ylityksestä ei ole sovittu
- en lennätä lähialueella

Suunnitteluvaiheessa kyllä harkittiin vaihtoehtoa jossa sopimiskysymys olisi ollut ehdollinen mutta sen seurauksena kyselyn osiojako olisi muuttunut. Joka tapauksessa haluttu tieto saatiin esiin näinkin mutta parempikin tapa olisi ollut olemassa.

Poissa Harri Pihl

  • Aloitteleva torppari
  • *
Vs: Lennokkikysely
« Vastaus #26 : 10 Helmikuu, 2018, 14:59:10 »
Kyselyn neljännessä osiossa kartoitetiin vastaajien tarvetta ylittää RPAS-määräyksessä määritetty 150 m:n korkeusrajoitus ja määräyksen aiheuttamaa haittaa harrastajille, nämä kaksi kysymystä olivat pakollisia. Lisäksi esittettiin vapaaehtoinen kysymys siitä kuinka vastaaja arvio harrastajien noudattavan RPAS-määräystä. Kaikkien näiden kolmen kysymyksen tulokset esitetään taulukossa 7.

Selkeästi suurin tarve ylittää  150 m oli ryhmässä liidokit ja toisaalta pienin tarve oli ryhmissä muut, kopterit ja multikopterit. Erot ovat merkittäviä ja toisaalta odotusten mukaisia. Vastaavasti RPAS-määräyksen haitat olivat suurimpia liidokit ryhmälle ja pienimpiä ryhmille muut, kopterit ja multikopterit. Myös nämä tulokset ovat merkittäviä ja odotusten mukaisia.

Vapaaehtoiseen RPAS-määräyksen noudattamista koskevaan kysymykseen tuli 229 vastausta. Myös tämän kysymyksen vastaukset noudattavat ryhmien osalta samoja linjoja kuin kahden edellisen; liidokit ryhmän vastaajat katsoivat harrastajien noudattavan määräyksiä heikoimmin kuin ryhmien muut, kopterit ja multikopterit vastaajat. Tulokset ovat odotusten mukaisia mutta erot eivät ole yhtä selkeitä kuin kahdessa edellisessä kysymyksessä.

Poissa Harri Pihl

  • Aloitteleva torppari
  • *
Vs: Lennokkikysely
« Vastaus #27 : 19 Helmikuu, 2018, 23:53:05 »
Ja näin onkin sitten aika siirtyä kyselyn viidenteen ja viimeiseen osioon jossa selvitettiin millaista järjestelmää lennokkitoiminnalle vastaajat pitävät harrastajan kannalta parhaana. EASA:n määräysluonnoksessa on periaatteessa kaksi erilaista optiota jotka kesällä 2017 lausuntokierroksella  olleessa luonnoksessa oli asetettu ainakin osittain vaihtoehtoisiksi (uusimmassa 2/2018 luonnoksessa tätä vaihtoehtoisuutta ei enää ole).

Ensimmäinen vaihtoehto on artiklan 12 (luonnoksessa 2/2018 artikla 11) mukainen toiminta jossa viranomainen voi määrittää alueita joissa voi poiketa open-kategorian määräyksistä. Tämä muistuttaa monilta osin nykyistä lennokkipaikka-järjestelmää mutta lopullinen muoto voi poiketa huomattavasti nykyisestä. Tällä hetkellä jo tiedetään, että myös open-kategoriaan tulee vaatimuksia joiden osaaminen tullaan varmistamaan tutkinnolla (esim. nettitentti) ja toisaalta näille alueille saattaa tulla tiukempia vaatimuksia kuin nykyisessä järjestelmässä (esim. ilmatilavaraus yms.).

Toinen vaihtoehto on artiklan 14 (artikla 6 luonnoksessa 2/2018) mukainen toiminta jossa harrastusta voi jatkaa kuten ennenkin viranomaisen kerholle tai liitolle myöntämän valtuutuksen avulla. Koska kerhon tai liiton tulee varmistaa jäsentensä riittävä pätevyys ja toisaalta muissa maissa on jo vastaavia tutkintoon perustuvia järjestelmiä, tätä mallia kutsuttiin kyselyssä tutkintoon perustuvaksi järjestelmäksi.

Käytännön tasolla mallien selkein ero on siinä, että specific-kategorian toiminnan puitteet voidaan määrittää valtuutuksessa (korkeusrajat yms.) kun taas open-kategoriassa on vakio 120 m:n korkeusraja ellei paikallisesta ilmatilasta ole toisin määrätty, esim. edellä mainitut alueet joissa määräyksestä voi poiketa.

Kysymys esitettiin molemmissa kyselyissä ja tulokset esitetään taulukoissa 8 ja 9. Kysymys oli vapaaehtoinen ja laajemmassa kyselyssä siihen vastasi 309 vastaajaa. Lennokit.netin kyselyssä saatiin 115 vastausta joista 8 vastaajaa oli valinnut molemmat vaihtoehdot. Koska vastaajalla on kuitenkin vain yksi ääni, tämän tulkitiin tarkoittavan sitä, että vastaaja ei osaa sanoa kumpi vaihtoehto on harrastajan kannalta parempi (kysymys oli vapaaehtoinen joten tyhjäksi jättämisen voi myös tulkita samalla tavoin). Tämän vuoksi taulukossa 9 on esittetty myös vaihtoehtoiset tulokset sekä tähän kysymykseen vastanneiden joukosta, että kaikkiin pienempään kyselyyn vastanneiden joukosta.

Vastaajat pitivät tutkintoon perustuvaa mallia harrastajalle selvästi parempana vaihtoehtona useimmissa ryhmissä, vain kopterit ryhmässä lennokkipaikoilla oli niukasti suurempi kannatus. Ero on tilastollisesti merkittävä kaikissa muissa paitsi muut- ja kopterit-ryhmissä.

Poissa Harri Pihl

  • Aloitteleva torppari
  • *
Vs: Lennokkikysely
« Vastaus #28 : 19 Helmikuu, 2018, 23:54:07 »
Lennokkipaika/tutkinto-osan tulokset voidaan myös ristiintaulukoida edellisten osioiden vastausten kanssa ja tässä vaiheessa tulokset ovatkin jo varsin mielenkiintoisia. Taulukossa 10 on esitetty lennokipaikat/tutkinto kysyksen vastaukset ristiitaulukoituna edellisen osion tarve ylittää 150 m ja RPAS-määräyksen haitat vastausten kanssa.

Niiden joukossa, joilla on tarve ylittää 150 m ja RPAS-määräyksestä on haittaa, tutkintomalli on selvästi suositumpi ja ero on tilastollisesti merkittävä. Tämä on odotettu tulos mutta vielä mielenkiintoisempi tulos on se, että lennokkipaikkamalli on kaikista suosituin niiden joukossa joilla ei ole tarvetta ylittää 150 m:n korkeutta eikä määräyksestä ole haittaa.

Poissa Harri Pihl

  • Aloitteleva torppari
  • *
Vs: Lennokkikysely
« Vastaus #29 : 22 Helmikuu, 2018, 18:37:45 »
Lennokkiturvallisuusproj ekti LENTSU julkaisi hiljattain hankekuvauksen ja siitä löytyvän taulukon mukaan yksitoista sen kuudestatoista jäsenyhteisöstä ilmoittaa jäsenistönsä lennättävän vain lennokkipaikoilla. Oma kokemukseni on, ettei toiminta noilla alueilla poikkea muista alueista ja kaikkialla lennätetään runsaasti myös lennokkipaikkojen ulkopuolella. Lennokkikyselyn vastaajista 98 ilmoitti toimivansa yhdessä tai useammassa LENTSU:n jäsenyhteisössä (osajoukko LENTSU) ja heistä 79 ilmoitti toimivansa yhdessä tai useammassa niistä yhteisöissä jotka ilmoittivat jäsentensä lennättävän vain lennokkipaikoilla (osajoukko LENTSU LP). Tästä lähtökohdasta on helppo tutkia missä ja millaisissa suhteissa kyselyyn vastanneet LENTSU:n jäsenyhteisöissä toimivat lennättävät.

Taulukossa 11 on verrattu osajoukkoa järjestäytyneet molempiin LENTSU:n osajoukkoihin. Taulukossa 12 on verrattu osajoukon järjestäytyneet  lennätyspaikkojen suhteellisia osuuksia molempiin LENTSU:n osajoukkoihin, lisäksi taulukossa 12 on verrattu lennokkipaikka/tutkinto kysymysten vastauksia näille osajoukoille.

Tulokset ovat hyvin selvät; kaikki osajoukot lennättävät samoissa suhteissa samankaltaisilla lennätyspaikoilla eikä LENTSU:n jäsenyhteisöissä toimivien lennätystoiminta poikkea millään merkittävällä tavalla muista järjestäytyneistä harrastajista. Lennokkipaikka/tutkinto kysymyksen vastauksissa ei myöskään ole merkittävää eroa. Hankekuvauksesta ei selviä miten lennätystiedot on kerätty, ilmeisesti mitään todellista mittausta ei ole järjestetty.
« Viimeksi muokattu: 22 Helmikuu, 2018, 23:14:07 kirjoittanut Harri Pihl »

Poissa Harri Pihl

  • Aloitteleva torppari
  • *
Vs: Lennokkikysely
« Vastaus #30 : 07 Huhtikuu, 2018, 17:33:42 »
Vastaajajoukon edustavuuden arviointi on vaikeaa koska harrastajajoukko on kokonaisuutena tuntematon. Tiedetään vain vain joidenkin osajoukkojen koko kuten esimerkiksi lennokkiharrastajiksi itsensä määritelleet ilmailuliiton jäsenet joita oli vuonna 2017 vuosikertomuksen mukaan 1424. Laajempaan kyselyyn vastaneista 158 ilmoitti olevansa liiton jäsen eli kyselyyn vastasi n. 11% liiton lennokkeja harrastavista jäsenistä.

Ilmailuliiton kilpailuluokkiin osallistui vuonna 2017 n. 150 harrastajaa. Näiden lisäksi arviolta n. 50 harrastajaa osallistui liiton ulkopuoliseen kansalliseen kilpailutoimintaan (Air combat, FPV-racing, Freestyle yms.) näin voidaan olettaa kilpailevien harrastajien määrä olevan karkeasti n. 200. Laajempaan kyselyyn vastanneista 72 ilmoitti kilpailevansa yhdessä tai useammassa alalajissa eli kyselyyn vastasi todennäköisesti vähän yli 30% kilpailevista harrastajista.

Kerhoissa olevien harrastajien määrää on myös vaikea arvioida koska harrastajat kuuluvat usein useampaan kuin yhteen kerhoon ja toisaalta kaikki kerhot eivät ole Ilmailuliiton jäsenkerhoja. Ilmailuliiton jäsenkerhojen yhteenlasketuksi jäsenmääräksi on arvioitu n. 3000 (Ilmailuliiton RPAS työryhmä 2015) . Laajempaan kyselyyn vastaneista n. 174 ilmoitti olevansa liiton jäsenkerhossa (181 tarkistuksen jälkeen) ja jäsenyyksiä oli yhteensä 251. Näin ollen voidaan arvioida Ilmailuliiton jäsenkerhoissa olevan n. 2100-2200 harrastajaa ja laajempaan kyselyyn vastasi heistä n. 8,5%. Ilmailuliittoon kuulumattomien kerhojen määrää ja niiden jäsenmääriä ei kyselyn perusteella pysty arvioimaan.

Harrastajien kokonaismäärä voidaan arvioida vain karkeasti esim. kolmen merkittävimmän keskustelufoorumin jäsenmäärien perusteella (tilanne 3/2018):

Lennokit.net 4694
Kopterit.net 3787
Multikopterit.net 1071

Näissä luvuissa on todennäköisesti suuri määrä päällekkäisiä jäsenyyksiä mutta todennäköisesti foorumeita käyttää enemmän kuin 5000 harrastajaa. Näiden lisäksi on suuri määrä harrastajia, jopa tuhansia, jotka eivät ole jäsenenä keskustelufoorumeissa. Harrastajien kokonaismäärän voi näillä perusteilla arvioida olevan karkeasti luokkaa 6000-7000.

Kokonaisuutena voidaan arvioida lennokkikyselyn vastaajajoukon olevan vinoutunut ja järjestäyneitten ja erityisesti kilpailevien harrastajien osuus on ylikorostunut. Tällainen vinouma oli jossain määrin odotettu koska kilpailevat ja järjestäytyneet harrastajat ovat yleensä aktiivisempia eri foorumeilla kuin järjestäytymättomät ja esim. lennokit.netin juuret ovat F3B-harrastajien yhteisössä. Kyselystä tiedotettiin pääasiassa alan kolmella keskeisellä keskustelufoorumilla (edellä mainitut lennokit.net, kopterit.net ja multikopterit.net) ja tämän lisäksi jonkin verran sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter, WhatsApp yms.) mutta tämän tiedottamisen laajuudesta ei ole tietoa koska some-ryhmät ovat usein suljettuja.

Poissa Harri Pihl

  • Aloitteleva torppari
  • *
Vs: Lennokkikysely
« Vastaus #31 : 11 Huhtikuu, 2018, 16:54:16 »
Järjestäytymättömien harrastajien suhteettoman pieni osuus molempien kyselyiden vastaajajoukoissa on eräs kyselyn keskeisiä ongelmia. Tällaista tulosta osattiin jossain määrin odottaa jo kyselyn suunnitteluvaiheessa lokakuussa 2017 kun tarkasteltiin lennokit.netin käyttäjäkohtaisia postitusmääriä. Näiden perusteella voidaan todeta aktiivisimman kymmenyksen (463 käyttäjää) lähettäneen n. 80% foorumin kaikista viesteistä (tilanne 10/2017). Toisaalta noin puolet (2277) foorumin käyttäjistä oli lähettänyt korkeintaan 5 viestä ja tämän joukon koko viestimäärä oli alle 1% koko foorumin viestimäärästä. Käyttäjäprofiilissa voidaan ilmoittaa kerho ja aktiivisimmasta kymmenyksestä n. 40% oli ilmoittanut tunnistettavan kerhon. Toisaalta alle 5 viestiä lähettäneiden joukosta vain n. 7% oli ilmoittanut tunnistettavan kerhon. Johtopäätöksenä voidaan todeta lennokit.netin aktiivisimpien käyttäjien olevan selvästi järjestäyneempiä kuin foorumin passiivisimmat käyttäjät ja tämä todennäköisesti selittää ainakin osaksi miksi lennokit.netissä järjestetyssä pienemmässä kyselyssä järjestäyneitten osuus oli selvästi suurempi kuin laajemmassa kyselyssä (76,9% vs 61,5%). Lisäksi pienempi kysely lennokit.netissä oli julkinen ja näin kynnys osallistua korkeampi.

Muilta foorumeilta ei ole saatavilla vastaavia tietoja mutta vertailtaessa kymmenen eniten postittaneen käyttäjän viestimääriä suhteessa foorumin viestien kokonaismäärään voidaan todeta myös niillä pääosan viesteistä tulevan suhteellisen pieneltä käyttäjäjoukolta. Kopterit- ja multikopterit.netin tilastoista käy myös ilmi, että uusien viestien määrä vuodessa on parin viime vuoden aikana laskenut noin kolmannekseen huippuvuosista. Lennokit.netin osalta tällaista tietoa ei ole saatavilla mutta myös siellä uusien viestien määrä on mitä ilmeisimmin laskenut. Tähän voi olla monia syitä, keskeisimpänä mitä ilmeisimmin siirtyminen someen (Facebook, WhatsApp yms.). Tämä tarkoittaa sitä, että harrastajia on entistä vaikeampi tavoittaa keskustelun siirtyessä suljettuihin yhteisöihin.

Lennokit.netin käyttäjäjoukko on kokonsa vuoksi teoriassa kaikista kattavin läpileikkaus perinteisestä lennokkiharrastuksesta. Vaikka järjestäyneiden harrastajien suurempi aktiivisuus voi selittää suuren harrastajaryhmien eroista, poikkeaa myös lennokit.netissä käyty keskustelu merkittävästi kahdesta muusta alan foorumista koska useiden vuosien ajan järjestäytymättömiä harrastajia on lennokit.netin keskusteluissa yleisesti nimitelty ”villeiksi” harrastajiksi vaikka ei ole esitetty mitään pätevää syytä tällaisen nimityksen käyttöön. Jäsenyys kerhossa ja/tai liitossa ei millään tavalla takaa, että harrastajalla olisi tieto turvallisista toimintatavoista koska mitään kattavaa turvallisuusjärjestelmää ei ole olemassa nykyisessä kerhojen ja Ilmailuliiton muodostamassa yhteisössä.

Vastaavaa järjestäytymättömien harrastajien marginalisointia on tapahtunut RPAS-määräyksen yhteydessä. Ilmailuliitto ilmoitti edustavansa neuvotteluissa koko lennokkiharrastusta, kuitenkin Ilmailuliiton virallisessa vastineessa koko perinteinen lennokkiharrastus – jonka tarpeet Trafi oli ilmoittanut ottavansa huomioon – määriteltiin järjestäytyneeksi. Ja Trafi puolestaan myöntää virallisesti lennokkipaikkoja vain Ilmailuliiton jäsenyhteisöille ja maksuttomia poikkeuslupia vain lennokkiyhteisöille (kerhot, lajiryhmät yms.). Lopputulema näistä linjauksista on ollut se, että osa nykyisistä lennokkikentistä ei ole saannut lennokkipaikkastatusta (tässä kyselyssä 20% vastaajista ilmoitti tällaisia lennätyspaikkoja) ja toisaalta järjestäytymättömillä harrastajilla ei ole käytännön mahdollisuutta saada maksuttomia poikkeuslupia.

Myös tulevan EASA:n määräyksen ns. protyyppivaiheessa (8/2016) esitettiin lennokkiharrastajille vain kahta vaihtoehtoa; joko mukautumista sääntöihin joissa itserakentaminen olisi ollut sallittua vain alle 250 g:n painoisten luokassa tai liittymistä liittoon tai kerhoihin jotka olisivat voinneet soveltaa artiklaa 15 (vastaa nykyisen luonnoksen artiklaa 6). Järjestäytymättömien harrastajien asemaa on kuitenkin huomattavasti parannettu määräysluonnoksen edistyessä ja nykyisessä luonnoksessa heille on määritetty open-kategoriassa kaksi luokkaa (A3 ja C4) joissa voidaan toimia yli 250 g:n laitteilla. Näiden lisäksi järjestäytymättömille voidaan perustaa erityisalueita joissa open-kategorian määräyksistä voidaan poiketa (esim. 120 m:n lentokorkeuden ylitys).

Kokonaisuutena voidaan arvioida järjestäytymättömien suhteellisen pienen vastausmäärän tässä kyselyssä olevan monen osatekijän summa. Keskustelufoorumien avulla todennäköisesti tavoitettiin huomattava osa harrastajista mutta vain harva järjestäytymätön halusi vastata. Todennäköisesti monet kokevat, ettei käynnissä olevaan muutokseen voi vaikuttaa.